Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Olkiluoto saarrettiin onnistuneesti lauantaina
Kello kuusi lauantaiaamuna 28. elokuuta Eurajoella Olkiluodontien ja Valtatien 8:n risteykseen kaartaa monta bussia ja henkilöautoa täynnä ydinvoimaa vastustavia aktiiveja. Vastassa on maamme mittakaavassa iso poliisioperaatio. Suomen ensimmäinen ennalta ilmoitettu blokkaus alkaa, kun poliisi talutti ydinvoiman vastaisen työn pioneerin, Naiset Atomivoimaa Vastaan -verkoston Ulla Klötzerin valtatieltä pois.
Aamulla ja pitkin päivää mieltä osoitettiin myös Linnanmaantiellä, Sorkantiellä sekä useissa kohdissa Olkiluodontietä. Aktivistit sulkivat teitä istumalla ja makaamalla niillä, osa kahliutuneina toisiinsa. Yhteishenki oli koko päivän tiivis ja päättäväinen, ihmiset istuivat kaduilla, lauloivat ja soittivat alueelle kulkevan liikenteen estämisen lomassa.
– Suljimme Olkiluodon tiet, koska Suomen hallitus ja eduskunta ovat päättäneet edistää ydinvoimayhtiöiden etua vastoin enemmistön parasta ja tahtoa. Kun päättäjät eivät osaa toimia yleistä etua ajatellen, on kansalaisten aika toimia, Tarna Kannisto, yksi mielenosoittajista kertoo.
– Pysäyttämällä liikenteen omilla kehoillaan ydinvoimalaan johtavalla tiellä halusimme antaa viestin siitä, että suurin osa eurooppalaisista ei halua maanosaamme lisää ydinvoimaa, hän lisää. Ulla Klötzer myös muistuttaa, että mukana Olkiluodossa oli kymmeniä ihmisiä muista Euroopan maista, kuten esimerkiksi Englannista, Ranskasta, Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista.
– Ydinsaaste leviää Eurooppaan, ja näin ydinvoima ei voikaan olla vain kansallinen asiamme.
Arviolta parisataa ihmistä
koonnut ydinvoiman vastainen toimintapäivä onnistui melkeinpä yli
odotusten; näin vaikka poliisi estikin mielenosoittajien kulun
Olkiluodon ydinvoimala-alueen portille. Mielenosoitukselle osoitettu
alue sijaitsi 14 kilometrin päässä itse voimalasta. Vastalauseeksi
aktiivit blokkasivat Valtatie 8 liikenteen varttitunniksi. Tällöin
paikalle ilmestyi osallistujien määrään nähden massiivinen
poliisivoima helikoptereineen. Myös puolustusvoimat tiettävästi
osallistui operaatioon ja Olkiluodon ilmatila oli suljettu koko
päivän. Poliisille päivän saldo oli yli 30 kiinniotettua.
Viranomaiset välttelivät ja pimittivät
Satakunnan poliisi oli poliisilain 18§:n perusteella eristänyt osan Olkiluodontietä. Tälle alueelle ei niin Yleisradion, Voiman kuin Tiedonantajankaan toimittajilla ollut pääsyä. Lukuisista pyynnöistä huolimatta poliisin tiedottaja, ylikomisario Lars Grönroos ei suostunut perustelemaan tätä kuin sillä, että tällä varmistetaan tien auki pysyminen. Samassa yhteydessä hän totesi tilanteen alueella olevan selkeytymätön. Sieltä myös nähtiin poistuvan ambulanssi. Tiedottaja ei suostunut kertomaan, mitä alueella tapahtui vaan vieritti tiedottamisvastuun poliisioperaatiota johtaneelle kenttäjohtaja Lasse Suokkaalle. Hän ei ollut kuitenkaan tavoitettavissa.
Lehdistön johtopäätös oli, että eristetyllä alueella tapahtui jotain niin vakavaa, ettei siitä voida tiedottaa eikä mediaa päästää tarkkailemaan tilannetta. Katualueella olikin kytkeytyneenä ketjuihin kolme aktiivia. Mukaan liittyi lisää aktiiveja muodostaen 12 ihmisen istumamielenosoituksen. Poliisin voimankäytöstä oli aiheutunut ainakin lieviä vammoja.
Poliisin päivän aikana kiinni ottamat aktiivit päästettiin vapaaksi muutaman tunnin päästä, kun heille oli kirjoitettu 10 päiväsakkoa niskoittelusta poliisia vastaan. Toimintapäivä oli usean järjestön voimankoitos: saartoa tuki yli neljäkymmentä järjestöä, joiden jäsenistöstä kertyy yli 100 000 ihmisen huolestunut ryhmä. Näistä järjestöistä noin puolet on kansainvälisiä.
Lue lisää perjantain 3. syyskuuta Tiedonantajasta!
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.