Opiskelijat rähisevät maksuttoman opiskelun puolesta
Opiskelijat osoittavat torstaina mieltään Helsingissä maksuttoman opiskelun puolesta lukukausimaksuesityksiä vastaan.
Maaliskuun alussa tihkui tietoa, että opetusministeriön työryhmän raportissa tullaan esittämään jopa tuhannen euron suuruista lukuvuosimaksua suomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Tämä ja monet muut viimeaikaiset ehdotukset korkeakoulutuksen keinotekoiseksi "tehostamiseksi" ovat saaneet suurta vastustusta opiskelijoiden taholta.
Opintoaikaa ei tule rajoittaa pakolla vaan opiskelijalle on tarjottava joustava mahdollisuus siirtyä työelämään asteittain, toteavat opiskelijat.
Kommunistisen nuorisoliiton mukaan opiskelun pitää olla maksutonta opiskelijan taustasta ja lähtömaasta riippumatta. Opiskelua voidaan nopeuttaa esimerkiksi antamalla opiskelijoille työrauha ja toimeentulo perusturvaa parantamalla.
Helsingissä ollaan liikkeellä jo keskiviikkoiltana. Opiskelijatoiminta-liike muistaa Karl Marxillekin tärkeän Pariisin kommuunin 1871 radikaaleja vaatimuksia ja osoittaa yliopiston päärakennuksen Vallankumousaatto-tapahtumassa mieltään vapaan opiskelun puolesta.
Soraääniä on nostanut myös SORA-työryhmä, joka on esittänyt oppilaitoksille oikeutta koviin kurinpidollisiin toimiin ja tietyissä tapauksissa jopa opinto-oikeuden lopulliseen mitätöimiseen, mikäli kyse on ns. soveltumattomasta opiskelijasta. Soveltumattomuuden määrittely ja tuomiovalta olisivat oppilaitosten hallintoelimillä, käytännössä rehtoreilla, mikä monen mielestä loukkaa opiskelijan perusoikeusturvaa.
Muun muassa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan mukaan työryhmän päätelmät palauttavat suomalaisen yliopistolaitoksen 1800-luvulle, jolloin yliopiston rehtorilla oli suoraa tuomio- ja poliisivaltaa ohi normaalin oikeuslaitoksen.
Rähinää torstaina Helsingin lisäksi myös Joensuussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.