Oravan asuntokähminnät
Helsingin pörssiin listautui viime vuoden lopulla vuokra-asuntomarkkinoilla operoiva Orava Asuntorahasto Oyj. Uudenmuotoisena REIT-kiinteistösijoitusyhtiönä se on kokonaan vapautettu verojen maksusta.
Veronhuojennuksen saaminen vaatii EU-komission luvan, ja se edellyttää, että REIT-yhtiö on listautunut pörssiin ja ettei yksittäisen osakkeenomistajan omistusosuus ole enempää kuin 9,99 prosenttia. Yhtiö saa toimia ainoastaan vuokra-asuntomarkkinoilla, ja vähintään 80 prosenttia sen bruttotuloista on oltava vuokratuloja. Yhtiön on lisäksi jaettava vuosittain vähintään 90 prosenttia voitoistaan osinkoina osakkeenomistajille.
EU:n kilpailukomissaari Joaquín Almunian mukaan uusi yhtiömuoto kannustaa suomalaisia sijoittamaan kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. Se ei Almunian mukaan vääristä kilpailua, vaan lisää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.
REIT-yhtiön toimilupaehdoissa määrätyn yksittäisen osakkeenomistajan omistusosuuden rajaamisen alle 10 %:iin voidaan yksinkertaisesti kiertää jakamalla osakkeet useiden saman liikemiehen omistamien osakeyhtiön kesken. Osakkaat maksavat toki osingoista pääomatuloveron, mutta siinä sitten kaikki.
Orava Asuntosijoitus-yhtiö houkutteli ”tavallista kansaa” lähtemään osalliseksi pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoiden ongelmanpurkutalkoisiin, mutta yhtiöllä on suuret suunnitelmat kasvattaa omistajapohjaa kansainvälisellä rahalla. Yhtiössä uskotaan ulkomaisen rahan olevan kiinnostunut Suomen vuokra-asuntomarkkinoista.
Näin Suomeen ei jää niitä osinkotuloverojakaan. Ja sijoitusyhtiönhän voi taitavalla verosuunnittelulla sijoittaa niin, ettei veroja tarvitse maksaa mihinkään.
Ihmetystä tässä pitäisi kai herättää ainakin sen, ettei tällä Orava-yhtiöllä ole mitään selkeää strategiaa pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanteen korjaamiseksi. Yhtiön ei ole tarkoitus alkaa esimerkiksi vuokra-asuntojen rakennuttajaksi ja siten vaikuttaa vuokratason kohtuullistamiseen uustuotannon kautta.
Päinvastoin sen julkilausuttuna toimintamuotona on ostaa asuntoja ”tukussa” eli kokonaisia vuokrakerrostaloja, pitää asuntoja vuokralla veronalennuksen ehdot täyttävän ajan ja myydä niitä sitten mahdollisimman suurella voitolla sijoitus-omistusasunnoiksi. Yhtiö ilmoittaa esitteessään hankkivansa omistukseensa ehkä hyvinkin remontin tarpeessa olevia kerrostaloja, koska niitä saa huomattavilla tukkualennuksilla (jopa -30 %), ja koska ”huonompikuntoisestakin vuokra-asunnosta saa hyvää tuottoa”.
Tämä ei ole yhtiön alkuperäisen – verovapauden edellytysten – idean mukainen toimintatapa, eikä pääkaupunkiseudun asuntokurjuus varmaan tällä konstilla korjaannu. Ihmetellä voi myös sitä, minkälaisen tiedon varassa EU-komissio näitä päätöksiänsä tekee ja seuraako tämä Brysselin ajatushautomo ollenkaan omien päätöstensä vaikutuksia.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?