Ostovoimaa syödään kovaa vauhtia
Palkansaajat ovat vuosien saatossa saaneet huomata, että palkasta häviää verojen lisäksi erilaisia maksuja yhä enemmän ja enemmän. Bruttopalkasta vähennetään verojen ohella työeläkemaksuja (5,7%) ja työttömyysvakuutusmaksuja (1,15%). Näiden erillisten maksujen osuus on nyt lähes 7 prosenttiyksikköä verojen päälle ja maksut tulevat edelleen kasvamaan.
KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n mukaan duunareille siirretyillä maksuilla heikennetään ostovoimaa, jolloin vaikutukset näkyvät kulutuksen vähentymisenä. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen heikentävästi ja palvelualojen ahdinkoon. Asiantuntijat ihmettelevätkin, kuinka pitkään voidaan kansantaloudessa edetä ostovoiman heikentämisen ja työllisyyden kustannuksella.
– Eri tilastolähteiden mukaan Suomen ulkoinen kilpailukyky on kohentunut suhteessa pahimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Nyt pitäisi jo olla näkyvissä viennin lisääntymistä, jolloin saataisiin uutta piristystä taantumassa olleeseen talouteen, todetaan heinäkuun lopulla ilmestyneessä arviossa.
Investoinnit liikkeelle
Asiantuntijoiden mielestä liikkeelle pitää saada investoinnit ja tuotekehityspanokset, jotka ovat suomalaisten tulevaisuuden takeena.
– Tuotteiden ja palveluiden pitää olla kunnossa sekä myyviä. Taloudellisesti hyvinvointimme edellytykset pohjautuvat innovatiivisiin tuotteisiin, niistä saatavaan hintaan, niiden yhteyteen rakennettuun palveluliiketoimintaan ja vaikuttaviin julkisiin palveluihin.
Työnantajapuolelle on jo edellisellä hallituskaudella annettu erinäisiä dynaamisia verohelpotuksia, joiden uskottiin tuovan maalle mannaa.
Nyt jos koskaan julkisiin infrarakenteisiin pitäisi panostaa, jotta kasvua voidaan tukea yhteiskunnan toimilla. Pelkkien säästöjen ja leikkausten kautta ei uusia innovaatioita, tuotekehitystä ja hyvinvointia saada aikaiseksi. Todelliset muutokset pitää saada ihmisten ja yritysten arkeen, jotta uudesta teknologista saadaan hyödyt irti ja talteen.
Työnantajapuolelle on jo edellisellä hallituskaudella annettu erinäisiä dynaamisia verohelpotuksia, joiden uskottiin tuovan maalle mannaa. Nyt on suunnitteilla uusi yritysveroalennus, joka on pitkään aikaan ensimmäinen helpotus myös pienille toiminimiyrittäjille. Toivottavasti tuolla uudella vähennyksellä saadaan oikeaa potkua työmarkkinoille ja toimeliaisuuden lisääntymistä, mutta verotuksen muutosten yhteydessä pitää huolehtia myös julkisten palveluiden rahoituksesta.
Kaikista ei ole yrittäjiksi
KTK Tekniikan Asiantuntijat toteavat, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole olemassa pelkistettyjä ja yksinkertaisia vastauksia, vaan ratkaisut perustuvat yhteiseen tahtoomme, sitoutumiseen ja luottamukseen – unohtamatta osaamisen kehittämistä ja toimivaa kahdensuuntaista vuorovaikutusta.
– Elämme yritysmyönteistä aikaa, mutta yrittämiseen on oltava intohimo ja palo. Meistä kaikista ei yrittäjiksi ole, eikä tarvitse olla. Muuttuneet työn tekemisen muodot edellyttävät työmarkkinakentällä kuitenkin uudistumista. Tarvitsemme niin palkansaajia kuin mahdollisuuksia erilaiseen yrittäjyyteen.
Asiantuntijoiden mielestä on huolestuttavaa, että viime vuodet päättäjät ovat vatvoneet erilaisia rakenteellisia asioita, mutta vastaavia panoksia ei ole laitettu tulevaisuusinvestointeihin.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.