Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
Pääministeri Marin osallistui natsijohtajan hautajaisiin
11.03.2023 - 11:00
(updated: 28.04.2023 - 17:37)
Surevan näköinen Sanna Marin fasistijohtaja Dmytro Kotsjubailon arkun äärellä Kiovassa 10. maaliskuuta.
Suomen pääministeri Sanna Marin osallistui eilen 10.3. Ukrainassa äärioikeistolaisen koalition aseellisen siiven johtohahmon Dmytro Kotsjubailon hautajaisiin. Marin kunnioitti fasistijohtajan muistoa Mykhailon katedraalissa Kiovassa.
Tunnettu kansallismielinen Kotsjubailo oli Oikea sektori -koalition (Right Sector) jäsen. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Da Vinci” ja hän komensi nimensä mukaisesti ”Da Vinci Wolves” -yksikköä. Kotsjubailo on aiemmin kertonut syöttäneensä venäläisten lasten luita sudelle, jota piti yksikkönsä toimiston läheisyydessä Avdiivkassa. Hän kuoli tiistaina Bahmutin taisteluissa.
Marin oli hautajaisissa ainut Eurooppalainen pääministeri. Lehtikuvissa Marin on surevan näköisenä Kotsjubailon avoimen arkun äärellä ja omaisten vierellä.
Tuhannet kannattajat kokoontuivat hautajaisten aikana Kiovan Itsenäisyyden aukiolle Oikea sektori -koalition mustien ja punaisten lippujen alle. Oikea sektori kutsuu ideologiaansa "vallankumoukselliseksi nationalismiksi" ja perustaa toimintansa Stepan Banderan ajatuksiin. Bandera johti Ukrainalaisten nationalistien järjestöä (OUN) toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. OUN teki maailmansodan aikana yhteistyötä natsi-Saksan kanssa.
Demokraattisen sivistysliiton pääsihteeri Jari Karttunen kommentoi sosiaalisessa mediassa osuvasti Marinin osallistumista hautajaisiin.
– Tässähän tulee ihan hyvät vanhat aseveliajat mieleen. Silloinkin demareilla oli vilskettä fasistien kanssa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.