Pääomatuloja on leikattava perusturvan hyväksi!
Muinaisessa Kalevalassa Sampo toi rikkautta kansalle. Tämän päivän Suomessa Sampo Oyj puolestaan rohmuaa muiden työn tuloksista yhä suuremman osan rikkaalle vähemmistölle.
Suomen kommunistinen puolue järjesti torstaina mielenosoituksen Helsingissä Pasilan Messukeskuksen edustalla. Sisällä keskuksessa kokoontui Sampo-konsernin yhtiökokous. Firman liikevoitto viime vuodelta on yli 710 miljoonaa euroa. Tästä jaetaan osakkeenomistajille osinkoina yli 645 miljoonaa.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen pitää Sampo-konsernia esimerkkinä siitä, miten rahaeliitin voitontavoittelu on sivuuttanut oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntavastuun ja demokratian.
– Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esiintyy mielellään arvostelemassa hyvinvointivaltiota ja kyykyttämässä köyhiä niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Samaan aikaan hän kahmii itselleen kahden miljoonan ansiotulot ja toista kymmentä miljoonaa pääomatuloja vuodessa, huomauttaa Hakanen.
Osingonjako maailman huippua
Suomen bruttokansantuote on kasvanut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana noin 130 miljardista eurosta yli 180 miljardiin euroon. Kasvu on suunnilleen yhtä suuri kuin valtion yhden vuoden koko budjetti.
Yrjö Hakanen ihmettelee, mihin rahat katoavat, kun niitä ei riitä työllisyyteen, perusturvaan, kuntien palveluihin ja matalien palkkojen nostamiseen? Tilastot osoittavat suurituloisimman kymmenesosan kasvattaneen tulojaan monta kertaa muita enemmän.
– Yhtiöt jakavat tänä keväänä osinkoja yli kymmenen kertaa enemmän kuin 15 vuotta sitten. Pörssiyhtiöiden Suomessa jakamat osingot ovat suhteessa osakkeiden hintaan huipputasoa maailmassa. Tilastokeskuksen mukaan 5 000 suurituloisinta saa 60-80 prosenttia kaikista pääomatuloista Suomessa.
Rikkaiden hyväksi jauhavaa rahamyllyä on paisutettu valtionyhtiöiden yksityistämisellä. Hallitukset ovat myös suosineet rikkaiden rikastumista verohelpotuksilla. Porvarihallitus on vähentänyt valtion ja kuntien verotuloja noin 8-9 miljardilla eurolla. ”Kestävyysvaje” on itse aiheutettu.
Jako uusiksi!
Vaikka rahaa on enemmän kuin koskaan, valmistautuvat nykyiset eduskuntapuolueet tekemään leikkauslistoja heti vaalien jälkeen. Pankkien riskilainojen takuisiin löytyy miljardeja, mutta julkisia palveluja, työpaikkoja, eläkkeitä ja nuorten toimeentuloturvaa aiotaan leikata.
Suomen kommunistinen puolue vaatii tulonjakoa uusiksi: On leikattava pääomatuloja ja suuryhtiöiden voittoja perusturvan, työllisyyden ja matalien palkkojen parantamiseksi.
– Ahneelle voitontavoittelulle on kehitettävä julkisesta sektorista todellinen vaihtoehto, joka luo lisää työpaikkoja muun muassa palveluihin, rakentamiseen ja ympäristöinvestointeihin. Veronkierto hallintarekistereiden, veroparatiisien ja harmaan talouden kautta on estettävä. Demokratia on ulotettava myös talouden alalle, jossa nyt hallitsee iso raha, vaatii Hakanen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.