Pakkotyölaki ja eduskunnan jatkuva alennustila

– Kun tekee internetissä google-haun termillä "forced labor", pakkotyö, vastaan tulevat viittaukset natsi-saksan keskitysleireihin, yhdysvalloissa vuonna 1947 säädettyyn taftin–hartleyn lakiin, lapsityöhön, orjatyöhön ja burmaan.
 

NÄIN ALOITTI pääkirjoituksen 16. marraskuuta vuonna 2007 Tiedonantajan silloinen päätoimittaja Erkki Susi. Samana päivänä eduskunta hyväksyi yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen esityksen pakkotyölaiksi, jolla osa työtaisteluun valmistautuvista sairaanhoitajista pakotettiin töihin lain, uhkasakon ja jopa vankeusuhan voimalla.
Mitähän olisi Erkki ajatellut siitä, että 15 vuotta myöhemmin maassamme ollaan samassa tilanteessa, samanlaisen politiikan äärellä? Miltei 30 vuotta Tiedonantajan päätoimittajana toiminut Susi nukkui pois vuonna 2018, joten hän ei ole enää tätä kokoomuksen märkää päiväunta todistamassa.
 

Koko eduskunta toimii nyt kokoomuslaisen ideologian mukaan.

NAISVALTAISTEN SOTE-ALOJEN kyykyttämiselle ei näy loppua. Uusi pakkolaki hyväksyttiin eduskunnan käsittelyyn hallituspuolueiden yksimielisellä päätöksellä. Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin. Tehy ja SuPer ovat todenneet pakkolain tarpeettomaksi, koska lait nykyiselläänkin turvaavat kansalaisten hengen ja terveyden.
– Pakkotyölaki päätettiin säätää, vaikka hyvin tiedettiin, ettei se ratkaise työtaistelua eikä edes potilasturvallisuutta. Ratkaisu on vain raha. Poliittiset päättäjät ja kuntatyönantaja haluavat käyttää lakia painostuskeinona ja oman vastuunsa vierittämiseksi hoitajien niskoille, kun ennen vaaleja luvattua rahaa oikeutettuihin palkankorotuksiin ei haluta antaa. Hallitus on toistuvasti kieltäytynyt antamasta rahaa, eikä kuntatyönantaja ole juurikaan liikahtanut asemistaan. Kuvitellaan, että jos tai kun hoitajien joukkoirtisanoutumiset astuvat voimaan, yleinen mielipide voidaan kääntää hoitajia vastaan ja heidät voidaan pakottaa taipumaan kehnoon sopimukseen, Erkki Susi jatkoi vuonna 2007.

LIITOT OVAT jo vuosia työrauhan aikana tuoneet esiin vajaamiehityksen aiheuttaman riskin potilasturvallisuudelle. Potilasturvallisuus vaarantuu normioloissa toistuvasti, mutta paheksunta ja syyllistäminen alkaa aina lakonuhan aikaan. Todellisuudessa potilasturvallisuuden vaarantaa tällä hetkellä työnostajaosapuoli. Julkisella puolella siis pääosin eri tason poliittiset päättäjät.
Laajemmassa mittakaavassa pakkolaki liittyy koko julkisen terveydenhuollon rappeuttamiseen ja sitä kautta sen valmisteluun yksityistettäväksi. Sote-alan vakituiset työntekijät valuvat paremman palkan perässä yksityiselle puolelle ja julkiselle jäävät esimerkiksi keikkatyöntekijät ja juuri valmistuneet.
Koko eduskunta toimiikin tässä nyt kokoomuslaisen ideologian mukaan, jossa julkinen sote-puoli nähdään vain paloiteltavana kakkuna yksityisten hoivafirmojen lautasille. Poliittisessa vastuussa sote-alan katastrofaalisesta tilasta on ennen kaikkea Sanna Marinin hallitus. Johtopäätös demarihallituksella ei kuitenkaan ole ollut parantaa palkkausta ja työehtoja, vaan pakottaa hoitajat töihin välittämättä heidän toimeentulostaan.
Jos voisin, kiittäisin Erkkiä tämän pääkirjotuksen innoittamisesta. Joka tapauksessa päätän samaan lauseeseen hänen kanssaan:
– Pakkotyölain hyväksyminen on hätkähdyttävä osoitus eduskunnan alennustilasta.