Palvelut vaarassa sote-uudistuksen vuoksi

Hallituksen sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat kaikki kääntyneet päälaelleen. Moneen kertaan lykätty ja muutettu hanke on muuttanut muotoaan, mutta joitain osia on myös säilynyt mukana. Sellainen on ainakin Kokoomuksen jatkuva into yksityistää terveyspalveluita. Tällainen viesti välittyi Tampereen Tiedonantaja-festivaaleilla pidetystä sote-uudistusta ruotivasta keskustelutilaisuudesta. Uudistuksen tulevaisuus on edelleen auki, ja sote on edelleen mahdollista kaataa.

Keskustelijoiden joukko oli monella tavalla asiantunteva: sotea monia vuosia niin toimittajana kuin poliitikkonakin aktiivisesti seurannut Yrjö Hakanen, sosiaalityön professori Jari Heinonen, Nokialla kaupunginvaltuutettuna asioita seuraava Pauli Schadrin sekä turkulainen lähihoitaja Tuija Sinilahti, jolla on vahva kokemus käytännön hoitotyöstä.

Tavoitteet hukattu

Yrjö Hakanen muistutti omassa puheenvuorossaan, miten soten alkuperäiset tavoitteet olivat jotain aivan muuta kuin nyt esitetty malli.

Soten alkuperäiset tavoitteet olivat jotain aivan muuta kuin nyt esitetty malli.

– Alun perin tavoitteena piti olla palveluiden yhteensovittaminen, eli integraatio, mutta nyt sosiaalipalvelut ovat jäämässä kokonaan pois mallista. Samoin kustannuksia piti alentaa, mutta yhtiöittämisen myötä kustannusten hallinta vaikeutuu, Hakanen arvosteli hallituksen esitystä.

Nyt uusimmissa käänteissä sote-uudistukseen ollaan tuomassa mukaan palveluseteleitä. Hallitus on pari viikkoa kiistellyt, missä laajuudessa palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön.

Pauli Schadrin kertoi, millaisia kokemuksia seteleistä Nokialla on. Mikään sote-uudistuksen myötä mainostettu parannus ei Schadrinin mielestä kohenna tänään käytössä olevia palveluita.

– Nyt ei enää pääse omaan terveyskeskukseen, vaan saatetaankin passittaa yksityiselle ruuhkaan vedoten, Schadrin totesi.

– Hammashoidossa ja vanhuspalveluissa seteleitä käytetään jo aivan yleisesti.

Työntekijöiden asema sote-uudistuksessa on laaja kysymys, jota käsitellään julkisuudessa huomattavan vähän. Lähihoitaja Tuija Sinilahti Turusta totesi, että yksityiset firmat käyvät tällä hetkellä kovaa palkkakilpailua.

– Uusilla sopimuksilla työskenteleville hoitajille maksetaan nykyisin kaikkein alinta palkkaa: 1878 euroa miinus verot. Sillä ei paljon juhlita.

Toisaalta työntekijöiden vastuut ovat kasvaneet. Nykyään lähihoitajat tekevät sitä työtä, mitä aiemmin tekivät sairaanhoitajat, ja lähihoitajilla on jopa lääkevastuu. Tässä työssä on itse asiassa kyse ihmisten hengestä, Sinilahti muistutti.

Soten taustalla on yksityistäminen

Keskustelijat vuoron perään totesivat, että tosiasiallinen syy sote-uudistukselle ei ole ollut palveluiden parantaminen tai halventaminen, vaan palvelumarkkinoiden avaaminen ja yksityistäminen. Tällainen uudistus on ollut etenkin Kokoomuksen tavoitteena, mutta Pauli Schadrin muistutti, että kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan ajaneet sote-uudistusta eteenpäin.

”Mikäli sote-uudistus toteutuu tässä muodossaan, saattaa olla edessä paluu vaivaishoidon aikakauteen.”

Tulossa on valtakunnallinen tiltu, eli tilaaja-tuottaja -malli, totesi Jari Heinonen omassa puheenvuorossaan.

– Tampereella tätä mallia kokeiltiin ja hylättiin, koska se oli byrokraattinen ja kallis. Mikäli sote-uudistus toteutuu tässä muodossaan, saattaa olla edessä paluu vaivaishoidon aikakauteen.

Sote-menot Suomessa ovat vuosittain 20 miljardia euroa. Tähän rahavirtaan moni yksityinen yritys haluaa päästä käsiksi. Sote-uudistus onkin viemässä Suomea kohti liberaalia hyvinvointimallia, joka perustuu julkisten palveluiden sijaan markkinoihin.

Heinonen viittasi omassa puheenvuorossaan emeritusprofessori Risto Harisaloon, joka on voimakkaasti ajanut julkisten palveluiden yksityistämistä. Harisalolle eivät riitä ne markkinauudistukset, joita Suomessa on 90-luvulta lähtien tehty, vaan hän ottaa tavoitteeksi julkisten monopolien täydellisen murtaminen.

– Köyhien kontrollointi ja syynääminen lisääntyy tällaisessa yhtiövetoisessa mallissa, Heinonen ennusti.

Myös Tuija Sinilahti ihmetteli holtitonta yksityistämisintoa.

– Suomen järjestelmä on OECD-maiden halvin, tasapuolisin ja tehokkain. Miksi tätä mallia ollaan muuttamassa USA:n tyyliseksi? En ymmärrä, miten ihmiset on huijattu hyväksymään markkinaehtoisuus.

Markkinavetoisuudelle on vaihtoehto

Yrjö Hakanen totesi, että sote-uudistus voidaan vielä kaataa. Se edellyttää ensinnäkin, että oppositio irtisanoutuu hallituksen esityksestä ja toiseksi selkeää omaa vaihtoehtoa. Hakasen mielestä vaihtoehtona hallituksen sote-mallille, kilpailuttamiselle ja yksityistämiselle on julkisten palvelujen kaksiosainen järjestäminen. Perustason palveluita on paras kehittää niin, että päätökset tehdään siellä, missä palvelut myös järjestetään. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että peruspalvelut jätettäisiin jatkossakin kuntien vastuulle. Suuruudesta taas puolestaan on etua erikoistason palveluissa. Ne voitaisiin siis siirtää maakunnan järjestettäviksi.

Kuntiin voitaisiin tuoda lisää lähidemokratiaa esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla, ja maakuntiin taas todellista itsehallintoa.

Myös rahoitusta pitää muuttaa oikeudenmukaisemmaksi. Tarvitaan progressiivinen verotus, joka ulotetaan myös pääomatuloihin. Näin voidaan lopettaa maksujen ja omavastuuosuuksien korotukset. Lisäksi Hakasen mielestä pitää hylätä kilpailutus, palvelujen ulkoistaminen ja monikanavainen rahoitus, joissa verorahoja siirretään yksityisille firmoille.

Kuntiin voitaisiin tuoda lisää lähidemokratiaa esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla, ja maakuntiin taas todellista itsehallintoa. Yhtiöittämisen sijasta Hakanen parantaisi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia.

– Paljon riippuu siitä, ovatko SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät valmiita luopumaan kaikkien sote-palvelujen siirtämisestä maakuntaan, tilaaja-tuottajamallista ja kilpailutuksesta, jossa suuri osa palveluista siirtyy yhtiöille, Hakanen totesi.