Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Pamfletti liittoutumattomuuden puolesta
10.05.2022 - 14:15
(updated: 28.05.2022 - 10:46)
Sota ja rauha -pamfletin julkistamiskeskustelu oli Rosebud Sivullisen Stagella tänään. Kuvassa prof. Heikki Patomäki, kirjan toimittaja Arja Alho ja keskustelun juontaja Teemu Matinpuro. Kuva TA
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut vaihtoehdotonta. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja yhteistyöhön perustuva rauhanomainen linja ei tarkoita Suomen jäämistä yksin konflikteissa, kuvaa Arja Alho toimittamaansa julkaisua Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?
– Jos haluamme rauhaa, on rakennettava rauhaa. Yhteistyövaraista turvallisuutta ja voimapolitiikkaa ei voi rakentaa yhtä aikaa.
Se, että kolme neljästä suomalaista tukee juuri nyt Nato-jäsenyyttä ei ole ihme. Uutiskuvat Ukrainasta järkyttävät. Ratkaisut tehtävistä linjauksista ulottuvat kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen ja siksi liittoutumisen riskejä on voitava arvioida. Hallituksen ajankohtaisselonteko ei arvioi lainkaan liittoutumattomuuden hyötyjä. Analyysi on näin ollen vino, kritisoi Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.
– Rauhanliikkeen näkökulmasta jo ydinpelotteeseen vetoaminen ja siinä mukana oleminen Natossa puhuu sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta.
Tänään Rosebud Sivullisen Stagella esitellyssä Sota ja rauha -pamfletissa 18 asiantuntijaa tarkastelee sotilaallista liittoutumattomuutta ydinpelotteen ohella erityisesti aseidenvaraisen turvallisuusajattelun vaarojen, ilmastonmuutoksen haasteiden ja geopolitiikan kannalta.
”Noidankehän katkaisemiseen tarvitaan toimijoita”
Professori Thomas Wallgren varoittaa Nato-jäsenyyden tuomasta turvallisuudesta vaarallisena toiveajatteluna. Naton jäsenenä olisimme osa sotilaallista järjestelmää, joka pitää ydinaseiden käyttöä mahdollisena, kirjoittaa dosentti Kati Juva. Myös professorit Heikki Patomäki ja Magnus Ryner korostavat maltillisuutta ja rationaalista harkintaa tilanteessa, jonka ei pidä antaa ajautua kohti ydinsotaa.
– Mitä saamme Natosta? Saamme hyvin paljon riskejä. Jos riski on turvallisuutta, niin sitten minä on ymmärrä mitään, toteaa suurlähettiläs Heikki Talvitie.
Jos Suomi liittyy Natoon, koko itsenäisyyden ajan ylläpidetty pyrkimys pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, ei ole enää mahdollista, arvioi puolestaan professori emeritus Markku Kivinen.
– Turvallisuus ei synny pelkästään eikä etenkään pienten maiden osalta edes pääosin sotilaallisesta pelotteesta. Merkittävimmän osan siitä muodostaa ulkopolitiikka ja siihen liittyvä valtiotaito olla joutumatta sodan osapuoleksi, katsoo professori Markku Kangaspuro.
Tutkija Emma Hakala muistuttaa pamfletissa, että perinteisiin turvallisuusratkaisuihin tukeutuminen ei yksin riitä ilmastonmuutoksen maailmassa.
– Ilmastokriisin torjuminen edellyttää globaaleja ratkaisuja jo 2020-luvulla. Ne eivät ole mahdollisia sotahysterian maailmassa, painottaa myös historioitsija Jouko Jokisalo.
Noidankehän katkaisemiseen tarvitaan toimijoita. Sellaisia maita ja politiikkaa, jotka aktiivisesti alkavat kääntää maailman pyörää turvallisempaan suuntaan, kirjoittavat Unescossa ja toimikunnassa Euroopan turvallisuuden edistämiseksi pitkään toimineet Kaisa Savolainen, Tarja Virtanen ja Ritva Grönick.
Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei? -pamflettia voi ostaa muun muassa Tiedonantajan verkkokaupasta.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
”Tieteen ja toivon talossa” Puistokatu 4:ssä Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin kriittisistä mineraaleista ja niiden roolista vihreässä siirtymässä, teknologisessa kehityksessä ja geopoliittisessa kilpailussa. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa kiertotaloutta, vastuullisuusviestintää, alkuperäiskansojen oikeuksia ja aktivismin näkökulmia. Tilaisuudessa esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, miten kriittisten mineraalien käyttöä tulisi ohjata ja millaisia vaikutuksia sillä on yhteiskunnallisesti ja ekologisesti. Johtopäätökset eivät tuottaneet yksiselitteisiä ratkaisuja, mutta tarjoavat mahdollisuuden tarkastella aihetta useista eri näkökulmista.
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?