Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
Pankkipalvelut turvattava tasa-arvon nimissä, vetoaa TSIL
Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit vetoaa pankkeihin kassapalveluiden turvaamiseksi kaikissa oloissa asiakkaiden tasa-arvon toteutumiseksi. Vetoomus osoitetaan myös pankkien edustajistojen vaaleissa valittaville jäsenille, että he käyttäisivät äänensä asiakkaiden hyväksi.
Yhdistys muistuttaa kannanotossaan, että kassapalvelut ovat pitkään olleet leikkausten kohteena. Pienemmillä paikkakunnilla palveluja ei aina ole lainkaan ja yhä useampi pankkikonttori on lopettanut palvelut myös kaupungeissa tai rajannut ne aivan minimiin. Haja-asutusalueilla pankkimatka voi olla kymmeniä kilometrejä.
Yhdistys toteaa, että Suomessa lähes puoli miljoonaa kansalaista on nettipalvelujen ulkopuolella. Syitä ovat vähävaraisuus, sairaudet ja vammat, teknisten taitojen puute, maksuhäiröt ja holhouksen alaisuus. Jos asiakas joutuu turvautumaan läheisen apuun, myös pankkisalaisuus voi vaarantua. On kansalaisia, jotka eivät koskaan saa pankkitunnuksia.
– Kyse on mittavasta ongelmasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lisäksi nykykäytäntö karsii pankkitoimihenkilöiden työpaikkoja. Kyse on myös yhteiskuntamoraalista, sillä pankit kertovat toinen toistaan suuremmista voitoista. Jos voitot tulevat vain palveluja ja työpaikkoja karsimalla, pankkien toiminta ei ole eettisesti kestävällä pohjalla, järjestöstä sanotaan.
Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit esittää, että pankit ottavat kassapalvelut ja työpaikat kilpailuvaltikseen. Ellei yhdenvartaisuus palveluissa toteudu, yhdistyksen mielestä lainsäätäjän on puututtava asiaan tasa-arvolain nimissä. Yhdistys kutsuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjä mukaan toimintaan pankkiasiakkaiden tasa-arvoisen kohtelun puolesta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?