Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Paperittomien oikeudet esillä 24.2. Oikeus elää! -mielenosoituksessa
19.02.2022 - 16:00
(updated: 08.03.2022 - 13:31)
Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan 9.10.2018. Kuva Toivo Koivisto
Helsingissä järjestetään tulevana torstaina 24.2. Oikeus elää! -mielenosoitus. Järjestäytyminen Narinkkatorilla alkaa klo 15:00, josta se siirtyy eduskuntatalolle.
– Suomessa elää tuhansia paperittomia, joista osa on ollut maassa jo 15 vuotta vailla perusoikeuksia! Osalla on perhe ja lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa, käyneet suomalaista koulua ja täysin integroituneet yhteiskuntaan, sanotaan mielenosoituskutsussa.
Mielenosoitus järjestetään turvapaikkahakijoiden toimesta, jotta he saavat äänensä kuuluviin.
– Liity mukaan mielenosoitukseen, kun vetoamme päättäjiin reagoimaan sietämättömään tilanteeseen! Aloitamme Narinkkatorilta (Kamppi), jonka jälkeen siirrymme eduskuntalon eteen esittämään anomuksemme; Oikeus elää!
Lisätietoja mielenosoituksesta Facebook-eventissä.
Tällä hetkellä nimiä kerätään myös Lupa elää -kansalaisaloitteeseen. Aloite ehdottaa, että Suomen valtio myöntää nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan henkilöille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta ennen 1.1.2017 eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa.
– Lakimuutoksen tulee virallistaa niiden turvapaikkaa hakeneiden ulkomaan kansalaisten oleskelu, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään ja yhtäjaksoisesti turvapaikanhakijoina, paperittomina tai tilapäisellä oleskeluluvalla. Henkilöille, joiden asema virallistetaan tällä muutoksella, pitää myöntää tarvittaessa muukalaispassit, eikä mahdollinen maahantulokielto saa estää heidän oleskelunsa virallistamista, sanotaan kansalaisaloitteessa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?