Parempi Suomi tarvitsee rakentajansa
Rakennusliiton 23. liittokokous Helsingissä
Suomen työllisestä työvoimasta joka viides rakentaa tai osallistuu rakennetun ympäristön kehittämiseen ja ylläpitoon. Rakennettavaa ja korjattavaa siis riittää, mutta silti ala polkee paikallaan ja työttömiä on paljon.
Rakennusliiton 23. liittokokouksessa toukokuussa Helsingissä otettiinkin vahvasti kantaa talouspolitiikkaa vastaan työllistävän elvytyksen puolesta.
– Suomi nousee vain sillä, että saamme luoduksi uusia työpaikkoja. Pelkillä leikkauksilla ja supistuksilla ei Suomea rakenneta. Tarvitaan investointeja, jotka tuovat mukanaan työtä ja talouskasvua, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tervehdyspuheenvuorossaan.
Rakennusliiton kolmipäiväiseen liittokokoukseen osallistui 224 vaaleilla valittua edustajaa.
Qatarin siirtotyöläisten asema
Kansainvälisen rakennus- ja puutyöväen järjestö BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson nosti esille Qatarin jalkapallon MM-kisojen toimipaikkoja rakentavien siirtotyöläisten taistelun.
– Viimeisen kolmen vuoden aikana 1 380 rakennustyöntekijää kuoli työmaalla. Lukujen odotetaan kasvavan 4 000:een, jos Qatar ja FIFA eivät ryhdy toimiin. Qatar on yksi maailman rikkaimmista maista ja silti siirtotyöläisiä kohdellaan siellä kuin orjia eikä heillä ole mitään oikeuksia. Heille ei taata kansainvälisiä työntekijöiden perusoikeuksia, ja mikä tärkeämpää vielä, he eivät saa myöskään liittyä ammattiliittoihin.
Yusonin mukaan Qatarin siirtotyöläiset tarvitsevat myös suomalaisten solidaarisuutta.
Rakentamisen lisääminen elvyttää
Rakennusliiton mielestä Suomen rakentamisessa kannattaisi keskittyä kolmeen asiaan . Ne ovat hometalojen korjaaminen, tiestön parantaminen ja asuntorakentamisen lisääminen. Rakentajat aikovat antaa tukensa sellaisille poliittisille päätöksille, jotka aidosti lisäävät Suomen hyvinvointia, asuntotuotantoa ja tuottavuutta parantamalla tiestöä ja kuljetuksia.
Rakentamisen lisääminen oikeissa kohteissa elvyttää Suomen teollisuutta, ulkomaankauppaa ja kotimarkkinoita. Tämä totuus vain tahtoo peittyä sen alle, että lipsahdetaan tavoittelemaan esimerkiksi ostovoimaa leikkaavia palkkaratkaisuja tai muita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Ne eivät rakenna vaan rikkovat.
Rakennusliiton mielestä julkisissa hankkeissa tulee käyttää Suomessa luotettavaksi tunnettuja yrityksiä ja työntekijöitä. Se tulee liiton mukaan varmasti edullisimmaksi ja huolehditaan paremmin myös rakentamisen laadusta.
Rakennusliiton liittokokouksen hyväksymässä asiakirjassa korostetaan siinäkin voimakkaasti asunto- ja tieverkon rakentamista ja parantamista. Palkkapolitiikassa Rakennusliitto tavoittelee ansiotason nostamista.
Harjuniemi jatkaa
Helsinkiläinen kokousedustaja Aleksi Auer kehui liittokokouksen menoa demokraattiseksi. Puheenjohtajasta ja muutamista alueiden esityksistä äänesteltiinkin.
– Vaade kohtuuhintaisten asuntorakennuskohteiden aloittamisesta oli vahva ja hyvä vaade. Qatarin jalkapallon MM-kisojen työntekijöiden oikeuksien tilaan keskittyvä kampanja on myös hyvä, totesi Auer.
Matti Harjuniemi jatkaa seuraavat neljä vuotta Rakennusliiton puheenjohtajana. Harjuniemi voitti äänestyksessä vastaehdokkaana olleen pääluottamusmies Jari Jääskeläisen numeroin 189-25.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.