Perustulon riskit on otettava vakavasti

06.09.2011 - 14:32
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Attacin hallitukseen kuuluva Johanna Perkiö koordinoi Vasemmistofoorumin kansainvälistä hanketta, jossa tutkitaan perustuloa. / Veikko Koivusalo |

Eräs konsepti selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää on perustulo, jota on kokeiltu maailmalla muun muassa Namibiassa.

Suomeen perustulokeskustelu rantautui 1980-luvulla kansalaispalkan muodossa. Tunnetuimpia esityksiä ovat olleet vuonna 1988 taloustutkija Jan Otto Anderssonin luoma kansalaistulomalli sekä kymmenen vuotta myöhemmin nuorsuomalaisten esiin nostama kansalaispalkka.

Vihreät laativat oman perustulomallinsa muutama vuosi sitten, ja sitä päivitettiin kevään eduskuntavaalien alla. Vihreitten mallissa perustulon määrä olisi noin 500 euroa.

Myös Vasemmistoliitolle on työryhmä tehnyt keskusteluasiakirjan, jossa kaavaillaan 750 euron perustuloa. Siitä 620 euroa olisi kaikille automaattisesti maksettavaa perustuloa ja 130 euroa edelleen syyperustaisesti haettavaa perusturvaa.

Attacin hallitukseen kuuluva Johanna Perkiö koordinoi Vasemmistofoorumin kansainvälistä hanketta, jossa tutkitaan perustuloa. Aihe kiinnostaa siinä määrin, että Perkiö suunnittelee aiheesta sosiaalipolitiikan väitöskirjaa. Hän myös kirjoitti yhdessä Jouko Kajanojan kanssa vastikään ilmestyneessä Attacin 10-vuotisjuhlamanifestissa ilmestyneen artikkelin, jossa pohditaan ylikansallisen, universaalin perustulon mahdollisuuksia.

Minimitoimeentulotasoa nostettava

Monet oikeistolaiset tahot ja tunnetut kapitalistit ovat ilmoittaneet tukevansa perustuloa, Suomessa ehkä tunnetuimpina Björn Wahlroos, jo edellä mainittujen ja edesmenneiden nuorsuomalaisten piiristä Keskuskauppakamarin johtoon viime vuonna noussut Risto E. J. Penttilä sekä kokoomuksen kansanedustaja, entinen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti.

Johanna Perkiö arvioi, että oikeistolaiset tahot ovat valmiita kannattamaan perustuloa, mutta vain sillä ehdolla, että julkiset palvelut ja työelämä alistetaan markkinoille.

– Perustulo istuu tässä mielessä hyvin uusliberalistisen politiikan konseptiin, koska automaattinen tulonsiirto on markkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän haittaava verrattuna esimerkiksi työehtoja koskevaan sääntelyyn.

Vasemmistolaiseen perustulonäkökulmaan sisältyy sen sijaan Perkiön mukaan se, ettei markkinoiden säätelyä pureta eikä palveluja yksityistetä vaan perustulolla pyritään vahvistamaan työvoiman neuvotteluasemaa pääomaa vastaan.

Perkiö huomauttaa, että esimerkiksi vihreiden markkinoima perustulomalli on oikeastaan pelkkä tekninen ratkaisu, joka sivuuttaa tulonjakoon ja yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin liittyvät kysymykset.

– Malli on kustannusneutraali eli perusturvan rahoitus pysyisi samana, suurimmalla osalla myös verojen jälkeen käteen jäävät tulot. Sen sijaan vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan kuuluu, että minimitoimeentulotasoa pitää ehdottomasti nostaa.

Vapaaehtoistyön riistoa?

Ay-liike on suhtautunut kriittisesti perustuloon. Pelätään, että jokaiselle kuin Manun illallinen lankeava automaattinen perustulo jättää osan ihmisistä heitteille. Perustulo myös saattaa voimistaa työmarkkinoiden jakautumista sisäpiiriin ja epäsäännöllisissä työsuhteissa puikkelehtivaan prekariaattiin.

Johanna Perkiö myöntää, että perustulon riskit on otettava vakavasti. Kun ihmisillä on perustulon varassa mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä tai puuhata omia projektejaan, saattaa tämä johtaa vapaaehtoistyön väärinkäyttöön. Esimerkiksi voi olla houkutus siirtää kunnallisia palveluja vapaaehtoisten hoidettavaksi.

Tämän vuoksi perustulon lisäksi olisi saatava muita yhteiskunnallisia uudistuksia. Perkiö esimerkiksi kytkisi työajan lyhentämisen voimakkaammin perustulovaatimuksiin.

Hän huomauttaa että työelämä on joka tapauksessa muutoksessa, mutta tällä hetkellä muutokset ovat tapahtuneet pääsääntöisesti työnantajan, pääoman ehdoilla. Ay-liikkeen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni.

– Ay-liike on jumittunut vanhoihin asemiin. Se ei ota tarpeeksi huomioon yleistyviä prekaareja työsuhteita tai pakotettua yrittäjyyttä. Työn ja työntekijän ideaa pitäisi laajentaa vastaamaan nykyistä työelämän kirjoa, toteaa Perkiö.

Työllisyysastetta pitää hänen mukaansa nostaa, mutta täystyöllisyyden tavoite tuntuu nykypäivänä mahdottomalta. Enemmän kannattaisi pohtia, onko työ mielekästä ja mikä työ on ylipäätään järkevää.

– Miksi esimerkiksi puhelinmyyntiä pitää perustella sillä, että se työllistää? ihmettelee Perkiö.

Rahaa verotusta vekslaamalla

Rahaa perusturvan parantamiseen kyllä on. Perkiö ja Kajanoja esittävät Attac-manifestin perusturva-artikkelissa, että liikkumavaraa toisi jo pelkästään hyvä- ja suurituloisten nettoverotuksen palauttaminen sille tasolle, jossa se oli ennen 1990-luvun alussa aloitettua suurituloisia suosivaa veropolitiikkaa.

Perkiön mukaan juuri perusturvan reipas korottaminen ja yhtenäistäminen olisivat ensimmäisiä askelia kohti perustuloa. Toisaalta perustuloa voisi vaikkapa kokeilla alueellisesti muutamassa erityyppisessä kunnassa.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (35 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.