Perusturvan kova verotus köyhdyttää pienituloisimpia

Köyhyys on lisääntynyt Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Suurin syy on perusturvan jääminen jälkeen yleisestä tulokehityksestä.

Verotuksella on ollut tässä oma roolinsa, totesi Kelan erikoistutkija Pertti Honkanen. Verotus on monimutkainen viidakko, mutta Honkasen mukaan 1990-luvun puolesta välistä on nähtävissä radikaali muutos, jossa on siirrytty jatkuvasti "kannustavampaan" sosiaalipolitiikkaan: tulonsiirtoja verotetaan kovemmalla kädellä kuin palkkatuloja.

Honkanen alusti teemasta Suomen kommunistisen puolueen veroseminaarissa viime vuonna.

Vähennysten määrä heittelee

Suomalainen verojärjestelmä on eriytynyt siten, että eri tulolajeja verotetaan eri tavalla. Pääomatulot ovat omassa luokassaan, mutta myös erilaisia ansiotuloja verottaja kohtelee eri tavoin.

Erityisen suuria eroja on verotuksessa hyväksyttävissä vähennyksissä. Palkka- ja eläketuloihin verrattuna muihin tulonsiirtoihin, kuten esimerkiksi työttömyyspäivä- sekä opintorahaan, on mahdollista soveltaa huomattavasti pienempi määrä erilaisia verovähennyksiä.

– Erilaisten päivärahojen verotus on selvästi kireämpää kuin palkkatulojen. Tällä ei ole ollut toivottua vaikutusta, ja pitkäaikaistyöttömyys onkin jatkunut melko samalla tasolla jo 15 vuotta, kommentoi Honkanen.

Toimeentulon ongelmat pahentuneet

Työttömien hätistäminen työelämään veroruuvia tiukentamalla on lähinnä pahentanut toimeentulon ongelmia.

– Verotus vaikuttaa suoraan käteen jäävän rahan määrään, muistutti Honkanen.

Hän on itse esittänyt kunnallisverotukseen yleistä vähennystä, jolla pidettäisiin eläkkeiden lisäksi muut pienimmät tulonsiirrot verottomina.

– Tämä vähentäisi tehokkaasti köyhyyttä. Suhteellisen pienellä rahalla saataisiin tuntuva parannus esimerkiksi työttömien toimeentuloon, totesi Honkanen.

Verojen perustuttava maksukykyyn

SKP:n mukaan oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannalta on tärkeää, että verot perustuvat veronmaksukykyyn. Kaikkia tuloja tulee verottaa samalla lailla tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mukaan. Henkilön kaikki tulot pitää laskea yhteen, ovat ne sitten palkkaa, eläkettä tai pääomatuloa.

SKP esittää myös, että verotettavan tulon alaraja nostetaan 1100 euroon kuukaudessa.