Perusturvan kova verotus köyhdyttää pienituloisimpia
Köyhyys on lisääntynyt Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Suurin syy on perusturvan jääminen jälkeen yleisestä tulokehityksestä.
Verotuksella on ollut tässä oma roolinsa, totesi Kelan erikoistutkija Pertti Honkanen. Verotus on monimutkainen viidakko, mutta Honkasen mukaan 1990-luvun puolesta välistä on nähtävissä radikaali muutos, jossa on siirrytty jatkuvasti "kannustavampaan" sosiaalipolitiikkaan: tulonsiirtoja verotetaan kovemmalla kädellä kuin palkkatuloja.
Honkanen alusti teemasta Suomen kommunistisen puolueen veroseminaarissa viime vuonna.
Vähennysten määrä heittelee
Suomalainen verojärjestelmä on eriytynyt siten, että eri tulolajeja verotetaan eri tavalla. Pääomatulot ovat omassa luokassaan, mutta myös erilaisia ansiotuloja verottaja kohtelee eri tavoin.
Erityisen suuria eroja on verotuksessa hyväksyttävissä vähennyksissä. Palkka- ja eläketuloihin verrattuna muihin tulonsiirtoihin, kuten esimerkiksi työttömyyspäivä- sekä opintorahaan, on mahdollista soveltaa huomattavasti pienempi määrä erilaisia verovähennyksiä.
– Erilaisten päivärahojen verotus on selvästi kireämpää kuin palkkatulojen. Tällä ei ole ollut toivottua vaikutusta, ja pitkäaikaistyöttömyys onkin jatkunut melko samalla tasolla jo 15 vuotta, kommentoi Honkanen.
Toimeentulon ongelmat pahentuneet
Työttömien hätistäminen työelämään veroruuvia tiukentamalla on lähinnä pahentanut toimeentulon ongelmia.
– Verotus vaikuttaa suoraan käteen jäävän rahan määrään, muistutti Honkanen.
Hän on itse esittänyt kunnallisverotukseen yleistä vähennystä, jolla pidettäisiin eläkkeiden lisäksi muut pienimmät tulonsiirrot verottomina.
– Tämä vähentäisi tehokkaasti köyhyyttä. Suhteellisen pienellä rahalla saataisiin tuntuva parannus esimerkiksi työttömien toimeentuloon, totesi Honkanen.
Verojen perustuttava maksukykyyn
SKP:n mukaan oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannalta on tärkeää, että verot perustuvat veronmaksukykyyn. Kaikkia tuloja tulee verottaa samalla lailla tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mukaan. Henkilön kaikki tulot pitää laskea yhteen, ovat ne sitten palkkaa, eläkettä tai pääomatuloa.
SKP esittää myös, että verotettavan tulon alaraja nostetaan 1100 euroon kuukaudessa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.