Portugalin toimintapäivässä tuhansia osallistujia
Tuhannet ja taas tuhannet työläiset, työttömät, eläkeläiset ja nuoret osoittivat Portugalissa mieltään toimintapäivänä 1. helmikuuta. Maan suurin ammattiliitto CGTP organisoi mielenosoituksia 20 paikkakunnalla.
Mielenosoittajien mukaan Portugalissa vallassa oleva keskustaoikeistolaisen PSD:n ja konservatiivisen CDS:n hallitus on vastuussa kansan riistosta ja köyhdyttämisestä. Portugalissa rellestää sama eurokuritroikka – EU, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan keskuspankki EKP – kuin Kreikassa.
Sen jälkeen kun Portugalin lainojen kustannukset uhkasivat karata käsistä vuonna 2011, lainasi troikka maalle hätärahoitusta 78 miljardin euron arvosta. Vastineeksi Portugalin hallitus sitoutui tekemään leikkauspolitiikkaa, jota kansa on noussut vahvasti vastustamaan.
CGTP:n pääsihteeri Armenio Carlos arvostelee hallituksen leikkaus- ja kuripolitiikkaa. Carlosin mukaan on mahdotonta, että Portugali selviää talousongelmistaan alistumalla troikan pakkovaltaan.
Portugalin mielenosoittajat vaativat leikkauspolitiikan lopettamista, parempia palkkoja sekä valtion sitoutumista edistämään työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia. Väki myös vaati uutta hallitusta, joka ymmärtäisi paremmin tavallisten portugalilaisten arjen ahdinkoa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.