Punaisuus piilee nyt ruohonjuuressa

Erilaisia mielenosoituksia ja protesteja on nähty viimeisen vuoden aikana enemmän kuin aikoihin. Se kertoo siitä, että ihmisillä on muutoksen halua. Mutta miten vasemmisto aikoo vastata tähän muutoksen odotukseen? Sitä pohdittiin Helsingin Maanantaiklubilla toukokuussa, heti vapun jälkeen.

”On muka pienempi paha leikata itse omia palkkoja ja asemia kuin ottaa vastaan hallituksen pakkolait.”

Työsuojeluvaltuutettu, Joukkovoiman ja ay-liikkeen aktiivi Joonas Tuomivaara arvosteli eduskunnan vasemmistopuolueita ja ay-liikettä siitä, kannanotot niin sanottuun yhteiskunta- tai kilpailukykysopimukseen ovat olleet kovin laimeita. Demarijohto jopa retostelee julkisuudessa sillä, että on omalla toiminnallaan viemässä sopimusta eteenpäin. Myös ay-liikkeen eliitti pyrkii perustelemaan duunareille, miksi palkkoihin ja etuihin kohdistuvat heikennykset pitäisi hyväksyä.

– Ay-liike uskottelee, että tärkein vaikuttaminen tapahtuu neljän vuoden välein vaaleissa. On muka pienempi paha leikata itse omia palkkoja ja asemia kuin ottaa vastaan hallituksen pakkolait. Vakavana vaihtoehtona ei edes mietitä, että torpattaisiin pakkolait lakoilla, sanoi Tuomivaara.

Pienistä puroista syntyy uutta

Tuomivaaran mukaan vuosikymmeniin ei ole ollut hallitusta, jota vastaan olisi näin helppo taistella. SSS-hallitus herättää niin laajasti tyytymättömyyttä kansan riveissä. Silti ay-liike myötäilee hallituksen politiikkaa, mikä tekee joukkovoiman rakentamisen haastavaksi.

Kilpailukykysopimuksen suurimmat vaarat on kirjattu rivien väliin. Tuomivaara huomautti, että sopimus sitoo ay-liikkeen kädet. SAK:n johto haluaa vahvasti sopimusta: halutaan säilyttää työrauha vaikka sitten etuja leikkaamalla.

Tuomivaaran mukaan punaisuus näkyy nyt ruohonjuuressa. Tärkeää on ruokkia ay-liikkeen ruohonjuuritasoa ja synnyttää sitä kautta laajempaa rintamaa. Se tulee näkymään emojärjestöissä ennemmin tai myöhemmin. Vaihtoehtoiselle politiikalle löytyy kannatuspohjaa, sanoi Tuomivaara.

– Pienistä puroista syntyy vääjäämättä jotain uutta, summasi Tuomivaara toiveikkaana. Kansanliikkeitä ja spontaaneja mielenilmauksia syntyy.

Aate punnitaan arjessa

Hallituksen linjaa on helppo ja pakko vastustaa, totesi Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Mirka Vainikka (SDP). Sosiaaliohjaajana työskentelevä Vainikka näki, että hallituksen toimet lisäävät eriarvoisuutta, tuloeroja ja köyhyyttä.

Vainikan mukaan tämä on synnyttänyt myös kasvupohjaa politiikan uudelle tulemiselle. Erityisesti hän nosti esiin pettymyksen perussuomalaisiin, jotka eivät lupauksista huolimatta tee mitään työntekijöiden hyväksi.

Olen tavannut useita ihmisiä, jotka katuvat, että menivät vaaleissa perussuomalaisten ansaan.

Vainikan mielestä vasemmistolaisen aatteen nousuaika on nyt jos koskaan. Häneltä löytyi silti ymmärrystä ay-liikkeelle. Ay-liikkeen on tällä hetkellä oltava kiltti, jotta päästään neuvottelupöytiin ja sopimaan pahimmat kärjet heikennyksistä pois.

– Sovittelu, yhteistyö ovat kuitenkin välttämättömyys ja meidän kaikkien etu. Se luo yhteiskuntarauhaa, vakuutti Vainikka.

Hän toivoi, että vasemmisto löytäisi suuret linjat yhdessä ja pystyisi sitä kautta haastamaan hallitusta. Vainikan mukaan vasemmiston aate punnitaan arjessa, jossa entistä useammin joutuu kohtaamaan rasismia ja eriarvoistavaa kohtelua.

Oikeistolainen ilmapiiri jatkuu

Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri, monessa liikkeessä touhuava Heikki Ketoharju muisteli 1990-lukua.

– Työttömyys on koko ajan ollut yli 200 000. Oikeistolainen ilmapiiri jatkuu ja tuottaa muun muassa rasismia. Missä vaiheessa Suomen oikeistolainen ilmapiiri oikein murtuu? ihmetteli Ketoharju.

Kysymys ei ole vain siitä, kuka istuu hallituksessa vaan laajemmin politiikan suunnasta. Ketoharjun mukaan Suomessa on jo pitkään eletty uusliberalismin aikaa ja sen politiikan suunnan muuttaminen on keskeistä.

”Kyse on talouden perustasosta ja järjestelmän toimimattomuudesta.”

Nyt politiikka typistyy arvovalinnoiksi tiettyjen ulkoa annettujen raamien puitteissa. Tämä näkyy muun muassa kilpailukykysopimuskeskusteluissa, jonka ulkopuolelle jätetään esimerkiksi yritysten voitot ja osingonjako.

– Kyse on talouden perustasosta ja järjestelmän toimimattomuudesta. Esimerkiksi veronkierto on oire yleisemmästä järjestelmästä, kapitalismista, sanoi Ketoharju.

Arkiset käsitykset haastettava

Oikeistolaista ilmapiiriä, hegemoniaa, ei Ketoharjun mukaan haasteta pelkästään faktoilla, koska ihmisten mielikuvat muodostuvat paljon muustakin kuin faktoista. Arkielämässä on haastettava arkiset käsitykset. Se onnistuu arkisten kokemusten kautta, mutta kykeneekö vasemmisto välittämään omia näkökulmiaan laajoille kansanosille – se on Ketoharjun mielestä eräs vasemmiston suurimmista kysymyksistä.

Ketoharju nosti esille myös TTIP-vapaakauppasopimuksen, jota vastustamaan on noussut kansanliikkeitä eri maissa. Kyseessä on iso, korkealla tasolla ja salassa neuvoteltava prosessi, jota kuitenkin kadunmieskin voi seurata, ottaa kantaa ja vastustaa.

Ketoharju huomautti, että Suomessa ay-liike on ylätasolla ilmoittanut tukevansa sopimusta, vaikka muualla Euroopassa on ollut kriittisempiä sävyjä.