Raamihuijaus: työmarkkinasopimus alentaa reaalipalkkoja
Työmarkkinajärjestöjen torstaina tekemä raamisopimus alentaa reaalipalkkoja. Työnantajat saivat läpi EK:n jo aiemmin esittämän matalatasoisen palkkalinjan.
Valtamediat kertovat työmarkkinajärjestöjen sopineet 4,3 % palkankorotuksista. Kun asiaa selvittää vähänkään tarkemmin, paljastuu "4,3 % palkankorotus" monenkertaiseksi huijaukseksi.
Kyseinen prosentti ei ole palkkojen korotusprosentti vaan sillä tarkoitetaan sopimuksen kustannusvaikutuksia työnantajille. Tuohon 4,3 prosenttiin sisältyvät myös muut sopimuksesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset.
Toiseksi se ei tule kerralla vaan yhteensä vähän yli kahden vuoden aikana, 25 kuukaudessa. Keskitetty sopimus on raamimalli, jonka alla käydään liittokohtaiset neuvottelut ja niissä voidaan sopia myös pienemmistä korotuksista.
Liittokohtaisesti on myös erilaisia aikatauluja korotusten voimaantulossa. Jos raamisopimus toteutuu, tulee 150 euron kertaerä 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä niille, jotka ovat olleet työsuhteessa vähintään 3 kuukautta sitä ennen.
Matalan palkkalinjan lisäksi työnantajat kiristivät hallitukselta lupauksen yritysverotuksen lisäkevennyksistä. Budjettiesityksessä jo luvattu prosenttiyksikön alennus yhteisöveroihin nousee 1,5 prosenttiin. Yhteensä tämä tarkoittaa yli 300 miljoonan verohelpotusta työnantajille.
Koko kansantalouden kannalta matalatasoinen palkkaratkaisu lisää taantuman ja työttömyyden uhkia. Se ei tarjoa ratkaisua finanssikeinottelun synnyttämään kriisiin, jonka helpottamiseksi pitäisi yritysten voittojen kasvattamisen sijasta vahvistaa reaalista taloutta, palkkoja, työllisyyttä, julkisia palveluja ja perusturvaa.
Tes-sopu on alle metallin kentän ja liiton tavoitteen
Vuodesta 1984 metallissa työskennellyt tamperelainen Juha Tuominen muistuttaa, että käydyissä tes-neuvotteluissa olisi pitänyt unohtaa työnantajien EK:n palkkaraamit ja valtiovallan veronalennuspuheet. Hän toteaa, että tavoitteessa pysymällä oltaisiin päästy yksi prosentti yli inflaatiovauhdin, tehty sopimus vie pakkasen puolelle.
– Asunto, ruoka ja energia ovat kallistuneet ja edelleen kallistuvat sitä vauhtia, että ilman tuntuvaa korotusta nykyinen palkkataso jää kauas elinkustannusten alle. Vientiteollisuus vetää niin, että koneet käyvät kuumina ja jatkuvasti teetetään ylitöitä. Veronalennukset hyödyttävät vain huipputuloisia, eivät tavallista työläistä. Veronalennuspuheet ovat täyttä kusetusta valtiovallan puolelta.
Nyt olisi tärkeää murtaa nämä palkkaraamit, sillä on vaikutusta muuhunkin kuin palkkatasoon. Tuomisen mukaan liiton on pysyttävä samalla linjalla jäsenistön kanssa, tarvittaessa lakon voimalla.
Metalliliiton julistama ylityökielto ja lakkovaroitus ovat edelleen voimassa, vaikka työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeetkin sopuun raamisopimuksesta. Metalliliiton liittotoimikunta käsittelee raamisopimusta perjantaina iltapäivällä ja liittovaltuusto lauantaina.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.