Rakenteellisesta väkivallasta

02.01.2014 - 11:26
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Tampereen Kiakkovierasjuhlien jälkipyykissä on noussut esille kysymys väkivallasta. Monessa puheenvuorossa tuntuvat sekoittuvan väki- ja ilkivalta. Etenkään oikean laidan väki ei ymmärrä puhetta rakenteellisesta väkivallasta eikä luokkasodasta.

Jos joku lyö jääkiekkomailalla aitaa tai ostoskeskuksen ikkunaa, kyseessä ei ole väkivalta vaan ilkivalta. Se, onko ilkivalta hyväksyttävää tai saavutetaanko sillä mitään, on toinen kysymys. Kapitalistiselle yhteiskunnalle on ominaista, että aineellisten asioiden – eritoten kapitalistien omaisuuden – vahingoittamiseen suhtaudutaan tuomitsevammin kuin ihmisiin ja eläimiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Väkivallan uhreja ovat elävät olennot. Kiakkovierasjuhlissa poliisin käyttämät hevoset joutuivat epäilemättä väkivallan kohteeksi, mutta toisaalta on edesvastuutonta tuoda hevosia tilanteeseen ja käyttää niitä tavalla, jossa niiden loukkaantumisvaara on suuri. Moni on ilmaissut huolensa poliisihevosten puolesta ja tuominnut niihin kohdistetun väkivallan jyrkin sanakääntein, mutta harvempi jaksaa pitkäjänteisesti pohtia eläinten yhteiskunnallista asemaa tai esimerkiksi lihan tehotuotantoa – sehän olisi pilannut kinkuntuoksuisen jouluilmapiirinkin.

Rakenteellinen väkivalta tarkoittaa erilaisten taloudellisten tai poliittisten rakenteiden aiheuttamaa tilannetta, joka suoraan tai epäsuorasti vie ihmiseltä toimeentulon mahdollisuuksia ja tekee inhimillisen ja ihmisarvoisen elämän vaikeaksi, joskus jopa mahdottomaksi. Esimerkiksi kapitalistinen tuotantojärjestelmä ja vapaa markkinatalous pitävät sisällään rakenteellista väkivaltaa – työläisten riistoa ja kapitalistiluokan yhteiskunnallista ylivaltaa, joka perustuu sen asemaan omistavana luokkana.

Rakenteellista väkivaltaa on vaikea havaita, koska se piilotetaan yhteiskunnan käytäntöihin. Usein se näyttäytyy yksilön epäonnistuneina valintoina, huonona onnena tai erilaisina välttämättömyyksinä, kuten biologiasta johtuvana tilanteena. Rakenteellinen väkivalta voi kätkeytyä myös uskontoihin, perinteisiin ja pinttyneisiin tapoihin – ”näin kaikki on aina ollut ja tulee olemaan.” Työttömyyttä, päihdeongelmia, syrjäytetyksi joutumista tai naisten pienempiä palkkoja tavataan selittää juuri edellä mainituilla syillä vaikka on selvää, että esimerkiksi työttömyyden ylläpito on kapitalistisen tuotantojärjestelmän kannalta elintärkeää.

Joskus rakenteellinen väkivalta on niin avointa ja räikeää, että sitä on helppo vastustaa. Etelä-Afrikassa harjoitettu apartheid-politiikka on esimerkki rakenteellisesta väkivallasta, joka alisti maan mustan kansanosan toisen luokan kansalaiseksi ja aiheutti kärsimystä ja lukemattomia kuolonuhreja. Apartheid oli näkyvä sortojärjestelmä, jota oli helppo osoittaa sormella ja jonka alistavan luonteen ei pitäisi jäädä kenellekään epäselväksi. Silti läntisen maailman oikeistojohtajat kyseenalaistivat viimeiseen asti, että onko se apartheid nyt niin sortavaa. Apartheid-järjestelmän purkaminen vaati lopulta pitkän ja verisenkin taistelun, jonka edesmennyttä sankaria Nelson Mandelaa on viime päivänä muisteltu.

Kapitalistisesta tuotantotavasta juontuvan rakenteellisen väkivallan ja sen uhrien näkyväksi tekeminen sekä etenkin rakenteellisen väkivallan purkaminen edellyttävät vielä paljon enemmän työtä ja vaivannäköä. Kommunismin väitetyistä uhreista on tehty ”musta kirja”, kapitalismin vastaava odottaa vielä tekijäänsä. Valtavat ihmisjoukot uhraavat tänäkin päivänä palasen elämäänsä sen eteen, että voittoja syntyy ja pääomat kasautuvat maapallon rikkaalle eliitille.

Paras tiivistelmä rakenteellisesta väkivallasta löytynee vuonna 1969 julkaistulta Lautanen Guatemalan verta –levyltä ja Katuteatterin Kuka päättää –laulusta:

"Pennin pari voimme heittää neekerille, voi intiaani saada kaikkemme,

mutta sallimalla järjestelmän täällä heitä tahtomattamme riistämme.

Mutta sallimalla ka-pi-ta-lis-min heitä joka päivä riistämme."

Me kommunistit haastamme vuonna 2014 kaikki mukaan taisteluun rakenteellista väkivaltaa vastaan – johtui se sitten kapitalismista, epäoikeudenmukaisesta politiikasta, alistavista ideologioista, mistä tahansa.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Pääkirjoitukset

Kommentit (5 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.