Rauhan asialla

Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro toteaa, että emme voi sotilaallisilla toimilla tai sotilasliitoilla vastata ihmiskunnan todellisiin ongelmiin, päinvastoin: tällöin tuhlaamme resursseja, viemme kehitystä äärimmäisen vaaralliseen suuntaan ja tuhlaamme ihmiselämää meneillään olevissa kriiseissä sen lisäksi, että pistämme liikkeelle pakolaisvyöryt ja lisäämme nälänhätää sekä saasteiden määrää.

– Olemme myös siinä mielessä vaarallisessa tilanteessa, että poliitikot puhuvat varsin huolettomaan sävyyn ydinaseista ja niiden käyttämisestä. Tämä on mielestäni valtava loikka taaksepäin. Nyt tarvitaan tasapainoista, rauhallista ja eteenpäin katsovaa ajattelutapaa, jota rauhanliike edustaa.

Suomen yleisestä ilmapiiristä

Myös yleinen ilmapiiri on Kangaspuron mukaan huolestuttava.

”Militaristinen ajattelutapa on lisääntynyt.”

– Militaristinen ajattelutapa on lisääntynyt. Ratkaisuja lähdetään etsimään voimapolitiikan ja sotilaallisten ratkaisujen kautta sen sijaan, että haettaisiin edes jossain määrin vakauttavia tai tasapainottavia toimenpiteitä, joilla kärjistynyt vastakkainasettelujen ilmapiiri voitaisiin saada muuttumaan.

– Ihmisille ei ole tehty riittävän hyvin selväksi sitä, että Suomen taloustilanne ei johdu pakolaisista. Kaiken maailman populistien annetaan mellastaa ja yllyttää ihmisiä tappelemaan keskenään. Tämä voi johtaa vaarallisiin tuloksiin ja onhan viharikoksia jo tapahtunutkin.

Leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja epävakautta

Miten kuvailisit hallituksen leikkauspolitiikkaa?

– Yhteiskunnallista eriarvoisuutta lisätessään, se tuottaa vähemmän vakaan yhteiskunnan, jossa sosiaalisten ongelmien lisääntymisen kautta lisääntyy myös rikollisuus ja turvattomuus.

– Rauhanpuolustajien puheenjohtajana on todettava, että on varsin erikoista, että samalla, kun hallitus ja sen johtavat ministerit puhuvat demokratian edistämisestä kansalaisyhteiskunnassa ja sen merkityksestä maailmanlaajuisesti, niin kotimaassa näitä toimintaedellytyksiä pyritään heikentämään muun muassa leikkaamalla rauhanliikkeiden ja ystävyysjärjestöjen valtionavustuksia. Tätä logiikkaa on mielestäni hankala ymmärtää minkäänlaisista lähtökohdista. Kyse on erittäin pienestä investoinnista yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vakauden edistämiseksi, Kangaspuro päättää.