Rauhan puolesta – ei Natolle!
Sotilasliitto Naton perustamisesta tulee tänään 4. huhtikuuta kuluneeksi 65 vuotta. Aina perustamisestaan lähtien Nato on ollut imperialistinen poliittis-sotilaallinen iskunyrkki, jonka tarkoituksena on hallita ja ylläpitää riistoa. Se rakennettiin silloisen Neuvostoliiton ja muiden sosialististen ja edistyksellisten maiden vastaiseksi voimaksi – eikä sen rooli ole kylmän sodan jälkeen radikaalisti muuttunut.
Suomessa oikeistovoimat käyttävät Ukrainan kriisiä verukkeena Venäjällä pelotteluun ja suoranaiseen russofobian lietsomiseen. Tarkoituksena on kasvattaa Nato-myönteistä mielialaa, mikä osin viimeisten gallupien mukaan näyttää onnistuneenkin. Onneksi valtaosa suomalaisista on tässä asiassa fiksumpaa kuin päättäjien eliitti: liittoutumattomuus on yhä tärkeä periaate monelle.
Suomen kommunistinen puolue yhtyy monen muun kommunistisen ja työväenpuolueen kanssa Portugalin kommunistisen puolueen aloitteesta laadittuun Nato-vastaiseen kannanottoon rauhan puolesta.
Nato on vastuussa jatkuvasta aseiden kilpavarustelusta. Yhdysvallat ja sen liittolaisten osuus kattaa kaksi kolmasosaa maailman sotilasmenoista. Yhdysvallat ja muut Nato-maat pyrkivät laajentamaan maailmanlaajuista sotilastukikohtien verkostoaan ja yrittävät kasvattaa vaikutusvaltaansa. Erityisesti tämä on näkynyt tavassa, jolla Venäjää on kylmän sodan päättymisen jälkeen yritetty saartaa, mikä on osaltaan johtanut kasvaviin levottomuuksiin ja viimeksi Ukrainan kriisin syntymiseen.
Julistamalla avoimen hyökkäävää strategiaansa Nato on lisännyt toiminta-alaansa maantieteellisesti puuttumisilla, hyökkäyksillä ja miehityksillä. Näin sen merkitys ylikansallisten monopolien aseellisena siipenä on vain vahvistunut.
Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset ovat vastuussa lukemattomista sotarikoksista, hävityksestä ja brutaaleista hyökkäyksistä – kuten Jugoslaviassa, Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa – sekaantumisista – kuten Syyriassa – ja uhkailuista – kuten Iranissa.
Yhdysvallat, Nato ja Euroopan unioni – sen eurooppalainen tukipylväs – ovat vastuussa jatkuvasta eri maiden suhteiden militarisoitumisesta. Ne myös lisäävät jännitteitä ja sodan uhkaa kansojen itsemääräämisoikeutta ja valtioiden itsenäisyyttä vastaan, olipa kyseessä sitten Lähi-itä, Afrikka, Kaukoitä tai Latinalainen Amerikka.
65 vuotta Nato perustamisen jälkeen maailma on tilanteessa, jossa kapitalismi on kriisissä, demokratianvastainen ja aggressiivinen imperialismi riistää ja maailmanlaajuisesti on käynnissä monimutkainen voimien uudelleen järjestäytyminen.
Kommunististen ja työväenpuolueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan seuraavaa:
Nato on purettava ja kansojen suvereenia oikeutta irtisanoutua sotilasliitosta on tuettava.
Naton laajentumisen sekä Euroopan unionin militaristisen, interventionistisen politiikan on loputtava.
Asevarustelu sekä Eurooppaan kaavailtu Yhdysvaltojen ja Naton ohjuskilpihanke on hylättävä, ydinaseista ja muista joukkotuhoaseista on luovuttava ja vieraiden valtioiden sotilastukikohdat on purettava.
Kaikki joukot on välittömästi vedettävä Afganistanista ja muista imperialistien hyökkäysten kohteena olevista maista.
Solidaarisuutta kansoille, jotka kamppailevat imperialistien miehitystä, aggressioita ja sekaantumista vastaan.
Koko maailman työläisten ja kansojen on entistä vahvemmin kamppailtava rauhan puolesta sotaa ja Natoa vastaan, rauhan, edistyksen ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen maailman rakentamisen puolesta, jolloin jokainen ihminen voi vapaasti päättää omasta tulevaisuudestaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.