Keywords:
Rauhanjärjestöt: Asevientilupa Arabiemiraatteihin peruttava
Rauhanjärjestöt Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry. ja Suomen Sadankomitea ry. vaativat, että Patria Oyj:lle 26.11.2015 myönnetty asevientilupa sekä muut voimassa olevat asevientiluvat Lähi-idän sotaa käyviin, ihmisoikeuksia loukkaaviin ja autoritaarisiin maihin perutaan, eikä uusia vientilupia näihin maihin toistaiseksi myönnettäisi.
Valtioneuvoston yleisistunnossa 26.11.2015 myönnettiin Patria Oyj:lle lupa viedä 40 AMV 8x8 panssaroitua pyöräajoneuvoa Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja 28.1.2016 Patria tiedotti solmineensa sopimuksen Yhdistyneiden arabiemiraattien armeijan kanssa.
Kansallisen lainsäädännön ohella Suomen asevientiä säätelevät kansainväliset sopimukset, joista olennaisimmat ovat Euroopan unionin neuvoston sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskeva yhteinen kanta ja YK:n kansainvälinen asekauppasopimus. Molemmat ovat Suomea velvoittavia sopimuksia.
Sotatoimet Jemenissä
Euroopan unionin yhteisen kannan neljännessä perusteessa, alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden suojelu, edellytetään, että jäsenvaltioiden on evättävä maastavientilupa, mikäli on olemassa "vastaanottavan ja toisen maan välinen aseellinen konflikti tai sellaisen todennäköisyys". Yhdistyneet arabiemiirikunnat on maaliskuusta 2015 lähtien osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa sotinut Jemenissä.
Ihmisoikeusjärjestö Human Right Watchin mukaan Saudi-Arabian johtama liittouma on myös käyttänyt rypälepommeja Jemenissä.
Sotatoimet Jemenissä ovat aiheuttaneet humanitaarisen kriisin ja mittavan pakolaisongelman. YK:n arvioiden mukaan Jemenissä oli joulukuussa 2,5 miljoonaa sisäistä pakolaista. Jemenissä toimivat avustusjärjestöt arvioivat, että heinäkuussa 2015 lähes 80 prosenttia jemeniläisistä oli pikaisen humanitaarisen avun tarpeessa. Erityisesti puutetta oli ravinnosta, vedestä ja lääkkeistä. Ihmisoikeusjärjestö Human Right Watchin mukaan Saudi-Arabian johtama liittouma on myös käyttänyt rypälepommeja Jemenissä.
Lisäksi Euroopan unionin yhteisen kannan toisessa perusteessa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen lopullisessa määrämaassa, säädetään vientilupa evättäväksi, mikäli:
"on olemassa selkeä vaara, että vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita saatetaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan" tai "maihin, joissa Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin tai Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet ovat todenneet vakavia ihmisoikeusloukkauksia".
Kummatkin edellä olevista vientiluvan epäämisen ehdoista täyttyvät Yhdistyneiden arabiemiraattien kohdalla.
Rauhanjärjestöjen mielestä on huolestuttavaa, että Lähi-idässä sotilasmenot kasvavat, kuten Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) tilastot osoittavat. Kasvavaan asevarusteluun liittyy aina aseellisten konfliktien riski.
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.