Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Rauhanjärjestöt: Hallituksen sanat ja teot ristiriidassa keskenään
02.09.2016 - 11:45
Hallitus valmistelee ensi vuoden talousarviota, josta on poistettu kokonaan rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen valtionavut. Järjestöjen ensi vuoden rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo käyttää siirtomäärärahoja. Vuoden 2017 rahoituksen taso, samoin kuin valtion tuen jatko ensi vuoden jälkeen ovat kuitenkin vielä auki.
Rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen avustusten leikkaaminen ei vakauta valtion taloutta. Toteutuessaan leikkausten vaikutus järjestöjen työhön olisi dramaattinen.
Leikkaukset ovat myös ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa. Kesäkuussa julkistetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteossa todetaan, että hallituksen tavoitteena on "edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa".
Sotilaalliseen puolustukseen aiotaan ensi vuonna käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa.
– Rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei onnistu yksinomaan valtion toimin. Valtion ohella tarvitaan näiden tavoitteiden puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä sekä valtion taloudellista tukea järjestöille, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Sotilaalliseen puolustukseen aiotaan ensi vuonna käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa.
– Mikäli edes promille näistä varoista – 2,4 miljoonaa euroa – käytettäisiin aseiden sijaan rauhantyöhön, se moninkertaistaisi rauhanjärjestöjen toimintamahdollisuudet, esittää Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Rauhanjärjestöiltä yhteinen julkilausuma
Julkilausumassaan järjestöt peräävät Suomelta vastuullista, rauhaa rakentavaa politiikkaa ja kritisoivat hallituksen avustusleikkauksia. Rauhanjärjestöt osallistuvat omana osastonaan lauantaina 3. syyskuuta Helsingissä järjestettävään hallituksen leikkauspolitiikkaa kritisoivaan Joukkovoima-mielenosoitukseen, johon odotetaan tuhansia osallistujia.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.