Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset muuttuu maaliskuussa viikkolehdestä kuukausilehdeksi. Ilmestymiskertojen väheneminen on jatkoa rajulle muutokselle, jossa kaupallinen lehdistö on keskittynyt ja puolueita lähellä olevien lehdistö supistunut.
Rauhanjärjestöt torjuvat EU-komission aloitteen lisätuesta aseteollisuudelle
Euroopan komissio julkisti viikolla uudet suunnitelmansa puolustusyhteistyöstä. Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mielestä suunnitelmat hämärtävät puolustuspoliittisia mandaattirajoja ja kiveävät tietä sotateollisen kompleksin liialliselle vaikutusvallalle.
Eurooppalaiset rauhanryhmät ja niiden verkosto ENAAT (European Network Against Armstrade) varoittavat, että komissio trivialisoi esityksessään aseiden tuotantoa ja haluaa laajentaa toimintakenttäänsä puolustuksen puolelle.
– Nämä ehdotukset eivät lisää rauhaa ja turvallisuutta, vaan lisäävät aseteollisuuden voittoja ja kiihdyttävät maailmanlaajuista varustelukilpailua, varoittaa Wendela de Vries Stop Wapenhandel -järjestöstä.
Lisärahoitus aseteollisuudelle hämärtää komission toimivaltarajoja
Komission esitys ennakoi erityisesti 500 miljoonan euron lisärahoitusta aseteollisuudelle verrattuna komission marraskuussa 2016 esittämään, puolustusta koskevaan toimintasuunnitelmaan. Nämä varat tulisivat kohdentamattomista varoista 2019-2020.
– On erityisen huolestuttavaa, että komission politiikka on ohjata kohdentamattomia varoja aseteollisuudelle mieluummin kuin yrittää parantaa olemassa olevia ohjelmia, sanoo Ann Feltman CAAT-järjestöstä Iso-Britanniasta.
Monet olennaiset toimialueet, kuten EU:n ihmisoikeusohjelma tai tuki paikallisille konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyneille organisaatioille, kärsivät rahoituksen puutteesta. Ne saavat EU:lta vuosittain ainoastaan 6 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuodesta 2021 alkaen komission tuki EU:n puolustusrahastolle olisi vuosittain jopa 1,5 miljardia. EU:n sisäiset dokumentit osoittavat, että komissiolla on ollut kymmeniä tapaamisia aseteollisuuden kanssa.
– Nämä esitykset eivät ole EU:n kansalaisten etujen mukaisia, vaan hyödyttävät ainoastaan teollisuutta ja ruokkivat aseellisia konflikteja, sanoo Bram Vranken Vredesaktie-järjestöstä.
Komissio esittää varustelumenoille poikkeusta talouskurista
Luonnoksessa esitetään myös, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia tähän EU-rahoitukseen ei sisällytettäisi vakaus- ja kasvusopimukseen. Toisin sanoen niitä ei otettaisi huomioon 3 prosentin alijäämärajaan, jota EU-maiden pitää noudattaa.
– On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, niin julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana, lisää Francesco Vignarca Rete per il Disarmo -järjestöstä.
EU:lla on tärkeä rooli suurten haasteiden ratkaisemisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ydinaseiden leviäminen ja lisääntynyt epätasa-arvo. Näitä ongelmia ei ratkaista investoimalla lisää aseisiin. Päinvastoin, korkeammat sotilasmenot tarkoittavat vähemmän varoja ratkoa näitä haasteita kestävällä tavalla.
Puolustuspolitiikan pitäisi olla ulkopolitiikan väline, ei itseisarvo.
– Niin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta. Vaikeudet saada aikaan yksimielisyyttä edes minimalistisen yhteisen sotilaallisen johtokeskuksen osalta kymmenen vuotta Lissabonin sopimuksen jälkeen on osoitus siitä, kuinka vähäistä yhteinen poliittinen tahto ja luottamus jäsenmaiden kesken on, toteaa Laëtitia Sédou ENAAT-verkostosta.
Kirjoittajan artikkelit
Kansainvälinen Rosa Luxemburg hybridiseminaari 5.12.2021 Pasilan Rauhanasemalla, Zoomissa ja verkkolähetyksenä. Aihepiireinä mm. fasismin vastustus ja antinationalismi. Aiheita tarkastellaan myös Luxemburgin kirjoitusten sekä Suomen ja Euroopan nykytilanteen kautta.
Tervetuloa Tiedonantajan ja kumppaneiden joulumyyjäisiin 13.12. Helsingin Malmille.
- ‹ edellinen
- 2 / 317
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Iran tappoi ohjus- ja droneiskuilla ainakin 26 kurdia Irakissa kolmessa eri iskussa viikonlopun aikana. Samaan aikaan Turkki tappoi Irakissa ja Syyriassa ainakin 13 ihmistä. Suomessa poliitikot ja media ovat olleet varsin hiljaa Nato-maa Turkin viime aikojen sotilastoimista.
Morenan voitto yhdessä Latinalaisen Amerikan suurimmista maista herätti toivoa alueen edistyksellisten voimien keskuudessa; Latinalaisen Amerikan johtajat ja intellektuellit ovat puhuneet Meksikosta uuden progressiivisen aallon keskuksena pallonpuoliskollaan. Mutta Morenan voitto kohtasi kolme haastetta.
Etelä-Afrikka ja muut liittoutumattomat valtiot voisivat koota voimansa rauhan kiilan iskemiseksi sotaa käyvien blokkien välille ja lopettaa kriisit, joita ne pakottavat meidät kaikki kohtaamaan, kirjoittaa Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.