Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Rauhanpuolustajat Natoa vastaan

    Arkiston arkiston artikkeli
    12.5.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19/2006.

    Vaikka aurinko paistoi ja lämpöä ulkona oli miltei 30 astetta, jaksettiin Suomen Rauhanpuolustajien yleiskokouksessa viime sunnuntaina käsitellä rauhanliikkeen kannalta tärkeitä asioita yli neljän tunnin ajan.

    Rauhanpuolustajien tulevassa toiminnassa halutaan selvittää eduskuntavaalien ehdokkaiden kannat rauhanasioihin, Natoon ja nopean toiminnan joukkoihin.

    Myös rauhan-, kansainvälisyys- ja mediakasvatuksen osuutta haluttiin lisätä toiminnassa. Kokouksessa toivottiin muun muassa opettajille ja suoraan oppilaillekin tarkoitettua opetusmateriaalia rauhan ja sodan kysymyksistä. Tieteen kehitys ja vaikutus aseteknologiaan oli teema, johon haluttiin keskityttävän enemmän.

    Paikallisen toiminnan tukeminen

    Nuorten saaminen toimintaan aktiivisemmin mukaan mietitytti kokousväkeä. Myös paikallistoiminnan kehittäminen merkittiin asialistalle. ”Pyrimme tukemaan paikallisyhdistysten toimintaa muun muassa viemällä kansainvälisiä vieraita ja esimerkiksi elokuvafestivaaleja muille paikkakunnille”, painotti toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

    Toimiminen erilaisissa verkostoissa ja kampanjoissa todettiin hyväksi tavaksi osallistua. ”Pyritään jakamaan vastuuta ja tehtäviä muiden järjestöjen kesken”, kiteytti Matinpuro sen, ettei Rauhanpuolustajat aina ole tempausten ja tapahtumien näkyvin ja kuuluvin järjestö.

    Muita Rauhanpuolustajien tärkeitä teemoja tulevassa toiminnassa ovat Suomen EU-puheenjohtajakausi, Länsi-Sahara, Kurdistan ja kurdit sekä Venäjä.

    Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin edellisvuosien tapaan tohtori Markku Kangaspuro ja varapuheenjohtajiksi eläkeläinen Mauri Perä sekä diplomi-insinööri Raisa Kyrönseppä.

    Puheenjohtajiston lisäksi johtokuntaan valittiin 16 henkilöä eri puolilta Suomea. Uusina johtokuntaan valittiin Tuula Sykkö Lapista sekä Henri Onodera ja Leona Kotilainen Helsingistä.

    Pitkään Rauhanpuolustajien toiminnassa mukana olleen Terttu Ahokkaan poismenon muistoksi pidettiin hiljainen hetki, jolloin moni taisi pidätellä kyyneleitä – minä ainakin.

    LEONA KOTILAINEN

    Rauhantyö yhdisti aktiiveja ja asiantuntijoita

    Rauhanpuolustajien yleiskokouksen yhteydessä järjestetyn rauhantyön seminaari kokosi asiantuntijoita ja rauhanliikkeen aktiiveja pohtimaan erityisesti rauhankasvatusta. Siitä alustivat professori Reijo E. Heinonen, dosentti Jouko Jokisalo ja taideopiskelija Lissu Lehtimaja.

    Professori Heinonen pohti puheenvuorossaan uskontojen ja kulttuurien kohtaamisen mahdollisuuksia. Hänen mielestään Mohammed-pilakuvista syntynyt kohu on vienyt pohjaa dialogilta islamilaisten maiden ja lännen välillä. Euroopassa asuvat muslimit ovat joutuneet puun ja kuoren väliin ja heidän on vaikea määritellä identiteettiään. Kuvaprovokaation johdosta ihmisoikeuksista on yhä vaikeampi puhua islamilaisissa maissa.

    Heinonen pohti myös suvaitsevaisuuden käsitettä. Hän totesi, että suvaitsevaisuus sisältää tietämystä, mutta ei välttämättä ymmärtämystä. ”Suvaitsevaisuus on välivaihe, tosin välttämätön sellainen”, hän totesi. Suvaitsevaisuudesta täytyisi pystyä etenemään kohti solidaarisuutta.

    Dialogi ja taistelujoukot?

    Jouko Jokisalo muistutti Albert Einsteinin arviosta, jonka mukaan ”mennyt ajattelutapa ja keinot eivät kyenneet estämään maailmansotia. Tulevan ajattelun täytyy estää sodat”. Hän nosti esimerkiksi globalisaatiohistorian haasteista EU:n nopean toiminnan joukot, jotka suuntaavat ensimmäisenä Kongoon: ”Kyseessä on entinen Belgian Kongo, jossa tapettiin ihmisiä. Näistä asioista ei Brysselissä kuitenkaan puhuta.”

    Lissu Lehtimaja pohti vapauden pedagogiikkaa brasilialaisen kasvatusfilosofin Paolo Freiren innoittamana. Hän korosti dialogin ja omien oivallusten merkitystä kasvatuksessa. Maailman lukutaito -käsitteen myötä Lehtimaja halusi painottaa sitä, että kasvatuksessa yksi tärkeä kysymys on oman suhteen määrittäminen maailmaan. Yhtä tärkeää on kuvan lukutaito, joka hänen mukaansa puuttuu kouluopetuksesta.

    Stig Lång puhui kansanmurhista todeten, etteivät USA ja EU ole uskottava yhdistelmä kansanmurhien estämisessä. Seminaarin lopuksi Teemu Matinpuro veti yhteen Rauhanpuolustajien jäsenkyselyn tulokset.(TA)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    Yhdysvalloissa Texas A&M -yliopiston päätös kieltää Platonin Symposium-teoksen opettaminen johdantotason filosofian kurssilla on herättänyt laajaa hämmennystä ja kriti

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    kuva Paju cco 3.0
    Kotimaa
    17.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Asiakasmaksut estävät hoitoon hakeutumisen – yli puoli miljoonaa sote- ja varhaiskasvatuksen maksua ulosottoon

    Russia, Elektrostal. School No 15. img 09 (1)
    Tutkimus
    16.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomalaistutkija väittää: Venäjän patrioottinen kasvatus hajottaa yhteisöt ja vahvistaa valtiollista kontrollia

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!