Äärioikeiston uhka on viimein otettava tosissaan
Jyväskylässä tapahtui keskiviikkoiltana vakava tapahtuma, kun kolme äärioikeistolaista aktivistia hyökkäsi kirjastossa pidettyyn Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen. Tilaisuudessa oli puhumassa kaksi viime vuonna ilmestyneen kirjan kirjoittajista, vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ja Mikael Brunila, jotka eivät vahingoittuneet hyökkäyksessä. Sen sijaan yhtä järjestäjistä puukotettiin vakavasti selkään.
Isku ei ollut ensimmäinen laatuaan. Jo kesällä 2010 tehtiin kaasuisku seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-marssiin Helsingissä. Äärioikeisto Suomessa -kirjan tekijä Dan Koivulaakso puolestaan sai kaasua silmille viime kesänä Oulussa, kun äärioikeistolainen häirikkö tunkeutui keskustelutilaisuuteen.
Kaikkien edellä mainittujen iskujen takaa on paljastunut sama taho, Kansallinen vastarinta. Se on toistaiseksi pieni mutta järjestäytynyt poliittinen liike, jolla on kansainvälisiä yhteyksiä.
Tiedonantaja on aikaisemminkin varoitellut äärioikeiston nousun uhasta myös Suomessa. Äärioikeisto Suomessa -kirjan tekijöitä haastateltiin TA:n numerossa 43/2012. Siinä Li Andersson ja Dan Koivulaakso toteavat, että vaikka äärioikeisto on poliittisesti melko pirstaleinen, on sillä yksi yhteinen vihollinen: ”kulttuurimarxilaisuus” ja ”punavihreä eliitti”. Esimerkiksi Norjan joukkomurhaaja Anders Breivik nimesi manifestissaan juuri kulttuurimarxilaisuuden ja sen edustaman maailmankuvan perivihollisekseen.
Supo noteerasi elokuussa antamassaan raportissa, että Breivikin hengenheimolaiset voivat olla uhka myös Suomessa. On kuitenkin kysyttävä, ottaako poliisi siltikään vakavasti äärioikeistolaisen väkivallan uhkaa. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero puhui MTV3:n haastattelussa ”ääriryhmien” uhkasta, johon pitää varautua. Paatero samaistaa puheissaan äärioikeiston ja ”äärivasemmiston”, johon epäilemättä monen mielestä voidaan lukea esimerkiksi Äärioikeisto Suomessa –kirjan kirjoittajia tai muita aktiivisia vasemmistolaisia. Näin Paatero sysää vastuuta väkivallasta myös uhreille. Tällaista asennetta ei voi hyväksyä. Paatero ei voi myöskään piiloutua epämääräisen ”tällainen on maailman kehitys” -lausuntojen taakse. Kehityslinjat ovat pitkälle poliittisesti valittavissa ja muutettavissa.
Ilmapiiriä Jyväskylän iskun kaltaisille väkivallanteoille on pohjustettu verkon keskustelufoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa jo vuositolkulla. Sananvapauteen vedoten uhkaillaan ja lietsotaan vihaa niin maahanmuuttajia, vasemmistolaisia kuin erilaisia vähemmistöjä kohtaan.
Jyväskylän iskun jälkeen verkossa käytävä keskustelu on paikoitellen kammottavaa luettavaa. Oikeistolaisella Homma-foorumilla nimimerkkien suojassa kirjoittavat ovat jopa syyttäneet Äärioikeisto Suomessa –kirjan kirjoittajia mainostempun järjestämisestä. Ylipäätään kommenteissa korostuvat vasemmiston halveksunta sekä uhrien syyllistäminen: ”mitäs läksivät”.
Oma lukunsa on kokoomuksen Alexander Stubbin ihmettely sosiaalisessa mediassa; ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri kun ei tiedä äärioikeiston ja -vasemmiston eroa. Tiedonantaja suosittelee Stubbille historiaopintoja ja pitämään tiedottomuutensa poissa julkisuudesta.
Äärioikeiston väkivallan uhkan edessä ei pidä alistua. Ei myöskään pidä lähteä ”kilpavarusteluun” oikeistomilitanttien kanssa.
Nyt on vaadittava sisäministeri Päivi Räsäseltä ja viranomaisilta tiukempia, äärioikeistolaisen väkivallan tuomitsevia kannanottoja. Myös väkivaltaa lietsovaa vihamielistä ilmapiiriä pitää muuttaa. Se merkitsee muun muassa sitä, että niiden puolueiden ja järjestöjen, joiden puitteissa äärioikeistolaiset ainekset saavat sananvaltaa ja toimintavapauksia, on tehtävä tiukka pesäero fasismia ja natsismia ihannoiviin toimijoihin.
Vasemmiston on opittava, ettei äärioikeisto koskaan ole ”voitettu kanta”, vaan sen nousun estämiseksi on tehtävä aktiivisesti työtä monella tasolla. Ennen kaikkea tärkeintä on viedä siltä kasvualusta: työttömyys, köyhyys, syrjäyttäminen, epätoivo ja pelko.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.