Keywords:
Säästöjä lasten kustannuksella Joensuussa
Joensuun Joukkovoima jakoi viikolla kaupunginvaltuutetuille vetoomuksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen puolesta. Säästöjä on taas haettu lasten kustannuksella.
Joensuussakin liputettiin lapsen oikeuksien päivän kunniaksi. Päivän teemana oli yhdenvertaisuus, jota Joensuun kaupunki ei kuitenkaan kunnioita rajoittaessaan lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta. Jos toinen vanhemmista on kotona hoitamassa perheen muita lapsia, työttömänä tai osa-aikatyössä, lapsella on oikeus vain puolipäivähoitoon eli 20 tuntiin viikossa. Vuosi sitten kaupunginhallitus päätti jättää kokopäiväisen päivähoito-oikeuden säilyttämisen pois talousarviokäsittelyn pohjaesityksestä vain yhden äänen enemmistöllä, ja samoin kaupunginvaltuusto päätti päivähoito-oikeuden rajoittamisesta yhden ainoan äänen enemmistöllä.
Itä-Suomessa päivähoito-oikeutta rajoitetaan muuta maata enemmän.
Joensuun Joukkovoima toteaa, että Itä-Suomessa päivähoito-oikeutta rajoitetaan muuta maata enemmän, vaikka esimerkiksi oppimista mittaavat Pisa-tulokset ovat Itä-Suomessa muuta maata heikommat. Etenkin taloudellisesti heikommat kunnat voivat lyhytnäköisesti hakea säästöjä lasten ja vanhempien hyvinvoinnin kustannuksella.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vaikeuttaa työttömän asemaa, kun osapäivähoidossa olevien lasten vanhempien ei ole mahdollista ottaa vastaan tilapäistä tai muuten epätyypillistä työtä lyhyellä varoitusajalla. Lapselle ei ole hyväksi, että häntä siirrellään ryhmästä ja pahimmillaan päiväkodista toiseen riippuen siitä, onko vanhemmalla keikkatyörupeama päällä vai ei.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti heikompiosaisille perheille, sillä se tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta sekä ennaltaehkäisee jo olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Tuen piiriin ohjaaminen onnistuu päivähoidosta helpommin ja nopeammin kuin kotoa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.