Saadaanko Boliviaan enää koskaan vaaleja?

05.10.2020 - 14:15
(updated: 14.10.2020 - 15:12)
Bolivialaiset sulkivat maan päätiet vastustaakseen hallituksen suunnitelmia vaalien viivästyttämiseksi. Kuva Peoples Dispatch

Tässä artikkelissa Vijay Prashad ja Manuel Bertoldi arvioivat Bolivian demokratian tulevaisuutta sen jälkeen, kun maassa järjestettiin elokuussa massiivinen mielenosoitus vallan kaapanneen hallinnon ilmoitettua siirtävänsä vaaleja jo kolmannen kerran.

Bolivian presidentti Evo Morales Ayma ilmoitti 10. marraskuuta 2019 eroavansa presidentin virastaan. Morales oli valittu vuonna 2014 kolmanneksi presidentinkaudeksi, jonka olisi pitänyt kestää tammikuuhun 2020 asti. Marraskuussa 2019 hänen voitettua vaalit, joiden voitto antoi hänelle oikeuden neljänteen kauteen synnyttivät mielenosoitukset, joiden tukemina poliisi ja armeija pyysivät Moralesia eroamaan: tämä oli kaikista mahdollisista näkulmista tarkasteltuna selkeä vallankaappaus. Kaksi päivää myöhemmin Morales lähti maanpakoon Meksikoon.

16. marraskuuta Morales kertoi meksikolaiselle La Jornada -lehdelle, että Yhdysvaltain La Pazin suurlähetystö “valmisteli” vallankaappauksen, jolla hänet syrjäytettiin. Vallankaappauksen syy oli hänen mukaansa muun muassa Bolivian huomattavat litiumvarannot ja se, ettei Moralesin hallitus suostunut antamaan niitä Pohjois-Amerikan monikansallisille kaivosyrityksille. Morales kertoi La Jornadan Miguel Angel Velázquezille, että näytti siltä, että hänenen syntinsä oli se, että hän “toteutti sosiaalisia ohjelmia vähäisimmille perheille”.

Vallankaappaus perusteltiin Bolivian oligarkien ja Yhdysvaltain hallituksen toimesta demokratian palauttamisena. “Demokratialla” he tarkoittavat Bolivian eliitin hallintaa, ja sitä, että ne luovuttavat kohteliaasti resursseja kaivosyrityksille edullisin hinnoin; ne eivät tarkoitaneet sitä, että ihmiset - joiden pitäisi voida päättää elämästään ja maansa resursseista – käyttäisivät valtaa. Siksi Bolivian oligarkien tai Yhdysvaltain hallituksen puolella ei kanneta huolta siitä, että Bolivialla ei ole ollut vaaleilla valittua hallitusta pian vuoteen.

Boliviassa järjestettiin elokuun alussa viikon ajan erilaisa saartoja, marsseja ja kokoontumisia, vaalien järjestämisen puolesta. 

Vallankaappaajat vallan kahvassa

Moralesin tilalle tuli Jeanine Áñez, vähemmistöpoliitikko, joka ei perustuslain mukaan olisi voinut ottaa tätä valtaa. Áñez sanoi ensin, että hän ei aio itse tavoitella valtaa vaaleissa välivaiheensa jälkeen, mutta pyörsi nopeasti tämän lupauksen: tämä oli ensimmäinen monista lupauksista, jotka hän vielä rikkoisi. Presidentinvaalit asetettiin pidettäväksi 3. toukokuuta 2020. Koska hallitus ei kyennyt hallitsemaan koronavirusta, vaaleja siirrettiin  ja ne oli määrä pitää 6. syyskuuta 2020. 

Áñez ja hänen koalitionsa ovat suosiossa kaukana Sosialismiin suuntautuvasta liikkeestä (MAS), Moralesin puolueesta, jonka ehdokkaina ovat Luis Arce Catacorasta presidentiksi ja David Choquehuanca Céspedesistä varapresidentiksi. Añesin koalitio jää myös Carlos Mesan oikeistokeskustalaisen kansalaisyhteiskunnan puolueen taakse. (entinen Bolivian presidentti, joka myös kilpaili Moralesia vastaan lokakuun 2019 vaaleissa ja hävisi). Pelätessään nöyryyttävää tappiota Áñez painosti korkeinta vaalituomioistuinta (TSE) lykkäämään vaaleja 18. lokakuuta 2020 asti. Eikä ole takeita siitä, ettei lykkäystä tehdä tuolloinkin uudelleen.

TSE:tä johtaa nyt Salvador Romero, jonka toimikautta Morales päätti olla jatkamatta, kun Romeron toimikausi päättyi vuonna 2008. Romerolla oli vaarallisen läheinen suhde Yhdysvaltain hallitukseen. Kun häntä ei valittu uudelleen, Romero valitti Philip Goldbergille, Yhdysvaltain Bolivian suurlähettiläälle. Goldberg tapasi Romeron ja suhtautui myötämielisesti tämän valituksiin, mutta ei voinut pakottaa Moralesia asettamaan häntä takaisin asemaansa. Yhdysvallat antoi kuitenkin Romerolle mukavan viran: hän aloitti työt Tegucigalpassa, Hondurasissa, National Democratic Instituutissa. (Washingtonissa sijaitseva National Democratic Institute on löyhästi sidoksissa Yhdysvaltain demokraattiseen puolueeseen.)

Hondurasissa ollessaan Romero varmisti, että vuoden 2013 Hondurasin presidentinvaalien väkivaltaisia olosuhteita ei tuomittu kansainvälisesti. Niissä äärioikeiston Juan Orlando Hernández (Yhdysvaltain hallituksen suosimana) voitti vasemmiston Xiomara Castron. Romero ja muut hänen kaltaisensa peittivät likaiset temput (kuten vähättelivät sähkökatkoksen merkitystä silloin, kun Hernández ohitti Castron juuri tuolloin ääntenlaskun aikana), jotka johtivat Hernándezin voittoon. Romero kertoi New York Timesille, että “yleisestä vaalivilpin epäilystä” huolimatta vaalit olivat reilut. Kun Añez sitten otti vallan Boliviassa marraskuussa 2019, hän - Yhdysvaltain hallituksen tuella - toi Romeron takaisin Boliviaan TSE: n johtajaksi.

 

Oikeisto rakoilee

Kaikki ei ole hyvin äärioikeiston leirissä Boliviassa. Áñez ei hallitse kenttää. Vasemmistolaispuolueen ehdokas Carlos Mesa on innokas tekemään näissä vaaleissa eroa itsensä ja MAS:n välillä. Mutta hänellä ei ole ollut onnea, sillä Añez haluaisi, että Mesa väistyisi ja jatkaisi vaalien odottamista, samalla kun Añez johtaisi maata.

Áñez nousi valtaan äärioikeiston iskujoukkojen ja sen ryhmien, kuten Santa Cruz Civic Committee, Resistencia Juvenil Cochala ja Unión Juvenil Cruceñista, tuella. Näiden ryhmien takana valtaa käytti Luis Fernando Camacho, Santa Cruzilainen liikemies, joka on myös fasistinen roisto. Vallankaappauksen jälkeen Branko Marinković, joka oli paennut Brasiliaan sen jälkeen, kun häntä oli syytetty kapinamielialan lietsomisesta, palasi Boliviaan ja yritti palauttaa valtansa näihin äärioikeistolaisiin toimijoihin. Camachon ja Marinkovićin välinen kilpailu, sekä epävarmuus oikeistolaisten voiton mahdollisuuksista vaaleissa ovat saaneet Áñezin ja Romeron empimään; he haluavat mieluummin jatkaa ilman vaaleja, käyttäen pandemiaa tekosyynä, kuin ottaa riskin vaaleista jotka palauttaisivat MAS:n valtaan.

Jeanine Añezin hallinto myöntyi allekirjoittamaan lain, joka estää vaalien siirtämisen enää uudelleen.
Laajojen mielenosoitusten jälkeen Jeanine Añezin hallinto myöntyi allekirjoittamaan lain, joka estää vaalien siirtämisen enää uudelleen. Kuva kawshun.news

Vaaleja vaaditaan mielenosoituksin

Boliviassa järjestettiin elokuun alussa viikon ajan erilaisa saartoja, marsseja ja kokoontumisia, vaalien järjestämisen puolesta. Mielenosoitukset vaativat vaalipäivän 6. syyskuuta palauttamista. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Mutta mielenosoitukset ovat onnistuneet kiinnittämään TSE:n huomion niin, että mikä tahansa myöhempi vaalien viivästyminen - tai räikeä puuttuminen vaalien tuloksiin niiden tapahtuessa - todennäköisesti johtaa tällaisen toiminnan julkiseen tuomitsemiseen.

Kaikki kyselyt viittaavat siihen, että MAS olisi voittanut vaalien ensimmäisen kierroksen, mikäli ne olisi pidetty 6.9.2020. Voitto olisi puolestaan vaatinut sitä että äärioikeisto ja keskustaoikeisto eivät kykenisi yhdistymään ensimmäisen kierroksen jälkeen ja vasemmisto puolestaan pystyisi. Tässä tapauksessa MAS olisi voinut voittaa myös toisen kierroksen. 

Jos vasemmisto olisi yhtenäinen, MAS:n paluu valtaan olisi käytännössä taattu.

14 vuoden ajan vallassa ollessaan MAS pysyi linjalla, joka tuotti vaikuttavia voittoja ihmisille. Samaan aikaan, MAS ei kuitenkaan aina kyennyt miellyttämään jokaista sosiaalista sektoria. Vasemmistolaisleirin halkeamat repeyryivät railoiksi, kun Morales oli vielä virassaan, niin että myös maan suurin ammattiliittoliitto (Central Obrera Boliviana COB) vaati julkisesti Moralesin eroa.

Ryhmät, kuten COB, Ponchos Rojos, alkuperäiskansojen talonpoikaisnaisten kansallinen liitto ja Pacto del Unidad johtivat vaaleja vaatineita mielenosoituksia. Ne nostivat esiin kansan vaatimuksen Áñezin hallinnon välittömästä eroamisesta ja välittömistä vaaleista. Yhtenäisyys näiden ryhmien välillä - jotka ovat nyt herättäneet vasemmiston ytimen julkisilla toimillaan - ja MAS:n välillä eivät kuitenkaan ole vielä vakiintuneet. Nämä halkeamat heikentävät vasemmistoa, kun järjestöt etenevät uusien kamppailujen kautta kohti vaaleja. Jos vasemmisto olisi yhtenäinen, MAS:n paluu valtaan olisi käytännössä taattu. Vasemmiston päätehtävänä on vakiinnuttaa kansanvoimien yhtenäisyys ja edistää niiden uusien nuorten johtajuutta, jotka ovat nyt nousseet esiin näissä mobilisoinneissa. Yhtenäisyys tulee heidän mukanaan.

Silti monet bolivialaiset pelkäävät, että koko joukko erilaisia likaisia temppuja - mukaan lukien aiemmin mainitut sähkökatkot ääntenlaskennan aikana - varastavat heiltä vaalit. Ei ole vaikea kuvitella, että juuri tämä vallankaappaus on Añezin hallinnon mielessä. Se ei kumonnut demokratiaa, jotta demokratia voisi puolestaan syrjäyttää sen virastaan.

Vijay Prashad on intialainen historioitsija, päätoimittaja ja toimittaja. Hän on kirjoittaja ja pääkirjeenvaihtaja kirjeenvaihtajana Globetrotterissa, joka on Independent Media Institute -projekti. Prashad on LeftWord Booksin päätoimittaja ja Tricontinental: Institute for Social Researchin johtaja. Hän on vanhempi ulkomailla työskentelevä tutkija Chongyangin finanssitutkimusinstituutissa, Renminin yliopistossa Kiinassa.

Prashad on kirjoittanut yli 20 kirjaa, mukaan lukien The Darker Nations ja The Poorer Nations. Hänen viimeisin kirjansa on Washington Bullets, jossa on Evo Morales Ayman johdanto.

Manuel Bertoldi Frente Patria Granden (Argentiina) ja Alba Movimientosin johtaja. Hän on Kansainvälisen kansojen kokouksen koordinaattori.

Tämä artikkelin on tuottanut Globetrotter, Independent Media Instituutin projekti.

Alkuperäinen artikkeli.

Käännös Tiina Sandberg

Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa!

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.