Saamelaispakolaisena Helsingissä

31.10.2013 - 12:51
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Säpikkäissä huomiota herättävät erotiikka ja seksijutut. Suvi Westin mukaan taustalla on feministinen ote. / Veikko Koivusalo |

Ulkopuoliset tuntuvat aina tietävän paremmin, miten saamelaisten pitäisi elää.

– Ensiksi valtio, koululaitos ja kirkko halusivat tehdä meistä suomalaisia. Nyt, kun me elämme maailman muutosten mukana, niin kritisoidaan, mikseivät kaikki saamelaiset elä poronhoidolla. Tai että on jotenkin väärin, että poromiehellä on kännykkä, tuskailee Suvi West.

Ylen Märät säpikkäät –televisio-ohjelmasta tuttu West kritisoi myös tapaa, miten muut haluavat nykyäänkin sanella, kuka on saamelainen ja kuka ei.

– Luulen, että kyseessä on salaliitto. Suomen politiikka ei tue sitä, että saamelaiset eläisivät Lapissa alkuperäiskansana vaan odotetaan, että saamelaiset kuolevat pois, lataa West.

Kemiat kohdallaan

Suvi West tekee Märät säpikkäät –sarjaa yhdessä Kirste Aikion kanssa. Kaksikko löysi toisensa jo kouluaikoina. Alusta asti West ja Aikio halusivat tehdä viihdettä ja sketsejä, ja meno on Westin mukaan nykyään pitkälle samaa kuin silloinkin.

– Meillä on mieletön kemia. On rikkaus löytää ihminen, jonka kanssa synkkaa niin hyvin, kuvaa West.

Parivaljakon tiet erkanivat, kun Aikio lähti opiskelemaan saamelaista kulttuuria Oulun yliopistoon ja West sai pestin Norjan yleisradion NRK:n saamelaistoimituksesta.

Pikku hiljaa kypsyi ajatus omasta sarjasta. Pilotin tekeminen kesti etäisyyksien ja ajanpuutteen vuoksi kauan. Westin mukaan idean läpimenosta Ylelle ei oltu optimistisia.

Märät säpikkäät otettiin kuin otettiinkin Ylelle viihdeohjelmapaikalle. Saamelaiset ja huumori eivät aina ole olleet onnistunut yhdistelmä. West huomauttaa, että kyseessä ovatkin olleet ei-saamelaisten vääntämät vitsit, jotka eivät osu maaliinsa.

– Me emme halunneet tehdä samaa nunnukanunnuka-stereotypiaa, se oli vieras käsite meille. Kansamme ei todellakaan ole sellaista. Saamelaiset ovat itse asiassa hauskaa porukkaa, kaikki ovat koomikoita, nauraa West.

Pississaamelaiset

Märät säpikkäät kertoo kahdesta pissistyylisestä saamelaisesta naisesta, jotka ihmettelevät ronskin huumorin keinoin etelän menoa ja ilmiöitä. Westin mukaan hahmot ovat karikatyyrejä, mitä katsojat eivät aina ymmärrä.

Sarjaa tehdään sisäisen palon ja intuition ajamana. Vasta sen jälkeen kun homma on valmis, alkaa pelottaa, että mitä oikein tuli tehtyä.

Westin mukaan tekijöille tuli yllätyksenä, että sarjasta pidettiin niin laajasti. Myös saamelaiset ovat sarjasta tykänneet – muutamia soraääniä lukuun ottamatta.

– Saamelaiset eivät ole muulla tavalla esillä mediassa. Jonkun mielestä meidän pitäisi tehdä puheohjelmaa, jossa käsiteltäisiin poliittisia asioita, toteaa West.

Mutta sellaista ohjelmaa Säpikkäät eivät kokisi omakseen.

Seksi on sananvapautta

Säpikkäissä huomiota herättävät erotiikka ja seksijutut. Suvi Westin mukaan taustalla on feministinen ote.

– Seksi on myös naisen etuoikeus. Saamelainen kulttuuri on aika sovinistinen. Miehet puhuvat koko ajan härskejä juttuja, ja siihen tottuu jo nuoresta pitäen.

Westin mukaan Säpikkäissä onkin kyse saamelaisen naisen sananvapaudesta – mitä saamelainen nainen saa sanoa ja tehdä.

– Koen, että olen vapaa nainen tekemään ja sanomaan mitä tahansa asioita. Se on myös minun velvollisuuteni, sen sijaan että hymistellään – vaikka sitten kääntämällä sanottava vitsiksi. On meitä yritetty laittaa ruotuun, mutta me näytämme keskisormea ja teemme joka tapauksessa näin, sanoo West.

Suosituista Säpikkäistä on tulossa vielä ainakin kolmas kausi, mikäli Yle näyttää vihreätä valoa.

Etnostressi vaivaa

Kaksikosta Kirste Aikio asuu pohjoisessa, mutta Suvi West Helsingissä. Hän kertoo miettivänsä jatkuvasti saamelaisen kansan ja kulttuurin tulevaisuutta.

– Saamelaiselle joka ikinen saamelainen on tärkeä. Pohjoisessa ihminen määritellään yhteisön ja suvun kautta. Täällä etelässä huomaa sen sijaan kehittyvänsä yksilönä, kuvaa West jännitteistä tilannetta.

Olo on kuin olisi pakolaisena Helsingissä. Ahdistukselle on oma käsitteensäkin: etnostressi.

Esimerkiksi saamen kielen asema ei Westin mukaan ole niin hyvä kuin voisi ajatella. Vaikka lapset oppivat saamea, ei siitä tule elävää kieltä kuin elävän arjen keskellä.

Ja mahdollisuudet tähän tuntuvat olevan kaventumassa.

– Kaikille muille on pohjoisessa tilaa paitsi meikäläisille. Saamelaisilta viedään koko ajan oikeuksia pois. Metsään ei saa mennä, vaan ne valjastetaan turismin sekä kaivosteollisuuden tarpeisiin. Turismikaan ei ole saamelaisten hallussa muutamaa harvinaista poikkeusta lukuun ottamatta. Rahat menevät muualle, manaa West.

Yhteistyö on voimaa

Toivoa tuo muun muassa alkuperäiskansojen yhteistyö. Westin mukaan saamelaiset tuntevat voimakasta sukulaisuutta muihin alkuperäiskansoihin, erityisesti inuiteihin ja Venäjän kansoihin.

YK:n alaisena toimii alkuperäiskansojen foorumi, jossa saamelaisilla on kunnioitettu asema – foorumin ensimmäinen presidenttikin oli saamelainen.

Yhteistyö on vahvaa ja monentasoista etenkin kulttuurin saralla. Westin ominta alaa ovat dokumenttielokuvat.

Norjan yleisradiossa on oma kiintiö saamelaisdokumenteille. Suvi West ei pistäisi pahaksi, vaikka Suomessa päästäisiin samaan. Nyt Yle-television panostukset jäävät Unna Junná –lastenohjelmaan ja milloin sattuu lähetettäviin saamenkielisiin uutisiin – ja nekin tehdään Norjan puolella.

Saamelaisten käyttöopas

Märät säpikkäät –sarja on poikinut myös kirjan. Suvi West ja Kirste Aikio ovat kirjoittaneet yhdessä Esa Salmisen kanssa teoksen, joka on eräänlainen saamelaisten käyttöopas.

– Siinä missä televisiosarja kertoo saamelaisnäkökulmasta suomalaisista, kertoo kirja enemmän saamelaisista. Siinä on säpikäs-tyyliä, mutta asteen pari vakavammassa muodossa. Otamme kantaa ja kritisoimme muun muassa turismia, selventää West.

Hänen mukaansa kirja on myös televisiosarjaa henkilökohtaisempi. Siinä kaksikko puhuu enemmän omalla suulla. Mukana on nuoruuden kokemuksia, rakkausjuttuja – ja tietysti seksiä.

– Hyvä idea pitää toteuttaa. Oli eheyttävää ja puhdistavaa päästä päiväkirjamaisesti purkamaan tuntoja, kertoo West.

Kolmen kirjoittajan projekti kesti reilun vuoden. Kustannussopimus Johnny Knigalle syntyi kivuttomasti.

Kirja sopii Westin mukaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneet saamelaisista ja haluavat oppia ymmärtämään paremmin saamelaisten maailmaa.

– Jos teidän on aivan pakko tulla Saamenmaahan, niin käyttäytykää edes näin, naurahtaa Suvi West.

Suvi West, Kirste Aikio, Esa Salminen: Märät säpikkäät. Johnny Kniga 2013, 260 sivua. 

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa