Satamatyöntekijät Helsingin kaupungin kynsissä

Artikkelin satamayhtiöt
Helsingin Satama Oy
Helsingin kaupunki yhtiöitti Helsingin Sataman vuonna 2015. Yhtiö omistaa 5 matkustajaterminaalia, joista Helsingin Makasiiniterminaali on yhtiön vuokraama. Tavaraliikennesatamia on 6, joista Helsingin ulkopuolella toimivat Kantvikin satama Kirkkonummella sekä Loviisan satama.
Etelä-Suomen satamapalvelu Oy
Etelä-Suomen satamapalvelu perustettiin vuonna 2018 Helsingin Sataman tytäryhtiöksi. Henkilöstömäärä oli 43 vuonna 2019, tänä syksynä noin 35. Vuonna 2019 yhtiön liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa ja tulos 6 000 euroa. Nettotulosprosentti oli 0,18.

Työntekoa Helsingin satamissa on viimeisen vuoden aikana varjostaneet lomautukset ja irtisanomiset. Jo aikaisemmin työntekijät ovat joutuneet kaupungin taholta työehtoshoppailun ja palkanalennusten kohteeksi. Sataman yhtiöittäminen ja myöhemmin myös tytäryhtiön perustaminen on tuonut satamatyöläisten arkeen lähinnä lisää huolenaiheita.

Helsingin kaupunki yhtiöitti Helsingin Sataman vuonna 2015 ja se eriytti aluspalvelut omaksi tytäryhtiökseen, Etelä-Suomen satamapalveluksi vuonna 2018. Viime vuonna ensin lomautettu ja lopulta irtisanottu terminaalimies Hannu Aaltonen näkee yhtiöittämiset lähinnä kaupungin tienä pyrkiä eroon omista palveluistaan ja työntekijöistään. Yhtiöittämisratkaisuja on myös perusteltu väärin EU:n sanelemiksi muutoksiksi.

– Meille väitettiin EU:n satamapalveluasetuksen voimaan tulon alla, että narupuolella laivojen kiinnitys ja irrotustyössä työskentelevät on irtautettava Helsingin Satamasta perustamalla tytäryhtiö. Väitettiin, että se lisää läpinäkyvyyttä ja että satama ei voi matkustajamaksujen ja muiden voittoa tuottavien toimintojen avulla subventoida narupuolta ja aiheuttaa kilpailijoille epäedullista tilannetta, sanoo Aaltonen.

Satamapalveludirektiivissä on ehdotuksia, ei suinkaan velvoitteita.

– Tosiasia oli se, kuten työntekijäpuoli näki asian, että näin Helsingin kaupunki pääsee kätevästi eroon vanhoista työntekijöistään. Tytäryhtiön perustaminen ei kuitenkaan muuta asiaa, vaan nyt ollaan välikäden kautta kuitenkin kaupungin työntekijöitä, sanoo Aaltonen.

Aaltosen mukaan muissa Suomen satamissa ei yhtiöittämistä ole juurikaan tehty.

Koronalla ratsastetut irtisanomiset

Suomen Merimies-Unionin satama-alan osasto 003:n hallituksessa toimiva Aaltonen kertoo lomautusten alkaneen kummassakin yhtiössä viime keväänä.

– Meillä kun korona paukahti päälle, alkoi lomautukset. Myöhemmin alkaneissa YT-neuvotteluissa 11 työntekijää irtisanottiin. Se oli erikoinen irtisanominen. 11:sta henkilöstä yhdeksän on Merimies-Unionin satama-alan osaston jäseniä, ja siinä on kaksi luottamusmiestä joukossa. Joukkio on silloin aika suppea ja siinä lähti käytännössä kaikki, jotka kuuluvat Merimies-Unioniin. Mutta jos työnantajalta kysytään, niin se oli vain sattumaa, sanoo Aaltonen.

Työnantaja työehtoshoppaili itselleen Paltan työehtosopimuksen, joka on heille edullisempi.

Pääsopijapuoli kuntasektorilla on JHL, mutta satamissa Merimies-Unionilla on ollut esitysoikeus asioihin. 

– Meillä on tietysti oikeus toimia ja valita keskuudestamme luottamusmies, kun maassamme järjestäytymisvapaus on olemassa, sanoo Aaltonen.

Viime keväänä työnantaja työehtoshoppaili itselleen Paltan työehtosopimuksen, joka on heille edullisempi.

– Se on ollut yhtä työehtoshoppailua koko ajan ja aina vaan on menty huonompiin sopimuksiin.

Ja tässähän kummallisuus on, että Merimies-Unionilla ei saa olla Paltan sopimuksen mukaan satamassa luottamusmiestä, vaikka jäseniä on enemmän kuin JHL:lla. Onhan se kummallista, kun liiton nimikin jo sanoo että satamassa töitä tehdään, sanoo Aaltonen
Luottamusmiesoikeudet lähtivät yksipuolisesti saneltuna.

– Ei tällä tavalla voi toimia. Jos tätä puitaisiin oikeudessa, luulen että mahdollisuudet liitolla olisi voittoon. Ei työnantaja voi yksipuolisesti sanoa, kuka voi olla luottamusmiehenä ja mikä henkilöstöryhmä voi valita keskuudestaan luottamusmiehen, sanoo Aaltonen.

Valtaosalla irtisanoituista on pitkän palvelushistorian vuoksi kuuden kuukauden irtisanomisaika ja työt päättyvät huhtikuun lopussa.

– Niin sanottua senioriteettiperiaatetta ei työnantajan yksipuolisella ilmoituksella tässä kohtaa noudateta, vaikka kyseessä on kunnallinen osakeyhtiö. Olen tottunut ajattelemaan, että kuntasektorin yritysten tulisi toimia esimerkkinä työvoimapolitiikassa. Mutta siellä on jopa kaikkein kovinta tulkintaa työnantajan eduksi, toteaa Aaltonen.

Ulkoistetut toiminnot

Aaltonen kertoo, että ennen joulua oli vielä tilanne, että muissa satamissa ei heidän töissään ollut irtisanomisia eikä lomautettuna. Helsinki on vilkkain matkustajaliikennesatamista.

– Tämä kertoo jotain siitä suunnitelmallisuudesta. Jos Helsingin Satamalla olisi ollut aidosti tahtotila pitää ammattitaitoisesta työvoimasta kiinni, se olisi pystynyt järjestämään meille esimerkiksi puhtaanapitohommia pahimmaksi ajaksi. Tällaiseen ei kuitenkaan ollut tahtotilaa. Senkin se kuitenkin ulkoisti kaikenkarvaisille yrittäjille. Kaikki on pirstottu, eikä kukaan tiedä kuka vastaa mistäkin satamasta.

Asetusta hyväksikäyttäen kaupunki tekee itselleen edullisia päätöksiä.

Aaltosen mukaan töitä olisi ollut puhtaanapidon puolella ja siitä maksetaan joka tapauksessa isoja rahoja nyt ulkoistettuna.

– Mikään pakko ei olisi satamapalveluasetuksen vuoksi ollut luopua omista toiminnoista satamissa.

Asetusta hyväksikäyttäen kaupunki tekee itselleen edullisia päätöksiä. Meidän pääluottamusmies lähestyi YT:iden päättymisen jälkeen kaikkia kaupungin pormestareita, selosti epäoikeudenmukaisen tilanteen ja vaati toimia. Yhdeltäkään ei ole tullut vastausta, sanoo Aaltonen.

Terminaalimiehen mukaan kaupunki on sanoutunut irti siitä, että tässä tilanteessa olisi velvollisuus löytää muita kaupungin töitä irtisanotuille. Tämä tehdään sen varjolla, että kyseessä on tytäryhtiö.

– Tämä menee klassisen kaavan mukaan, kun tämä menee oletettavasti oikeuteen liiton toimesta kun se riitautetaan. Ja alkaa näyttämään että riita-asiassa kaupunki on heikommassa asemassa, niin alkaa vastaushalukkuutta löytymään.

Yhtiöittäminen jo aikaisemmin

Helsingin kaupunki yhtiöitti Helsingin Sataman vuonna 2015. Aaltosen mukaan tuolloin yleisen työaikamallin tilalle ajettiin väkisin jaksotyöaika, jolla saatiin satamalisät pois ja palkkaa pienennettyä.

– Myönnettävä on, että jaksotyöajat koskivat vain alinta porrasta eli laivojen kiinnitys- ja irrotustoimintaa. Terminaalimiehiä ja satamavalvojia. He ovat aina olleet reservi, kun on tarvinnut jotain leikata, palkkoja pienentää, lomarahoja leikata tai poistaa kuten laman aikana aikoinaan, se on kohdistunut nimenomaan terminaalimiehiin. He ovat olleet kuin paineentasausventtiili. Se on tietysti yleistä monella alalla, että duunarihan sen raskaimman laskun maksaa.

Lomautusten aikana alihankkija on tehnyt hommia.

– Mielestäni se on katsottavissa vuokratyövoimaksi, vaikka sitä ei saisi lomautusten aikana käyttää. Alihankkijalla pitää olla omat kalustot, työvaatteet ja muut, mutta meidän tilanteessa näin ei ole ollut, sanoo Aaltonen.

Terminaalimiehen mukaan sataman ulkoalueiden hoidossa ei paina ammattitaito ja laatu tänä päivänä yhtään mitään.

– Se on ainoastaan hintalappu, joka painaa ja toiminta on mennyt liian markkinahenkiseksi. Tämä ei ole kenenkään etu, ei kuntalaisten eikä matkustajien. Voi olla, että voittoa tulee lyhyellä tähtäimellä, mutta kyllä siinä menee maine ja paikat tärviölle, sanoo Aaltonen.

Liittojen luotettava joukkovoimaan

Aaltosen mielestä vielä ei ole peruttu sitä, että joukkovoima ammattiliitoissa tuottaa tuloksia.

– Lakot ovat edelleen täysin päteviä ja tehokkaita keinoja parantaa työehtoja, vaikka porvariston suulla koitetaan sanoa niiden olevan vanhentuneita keinoja. Ammattiliittojen pitää tehdä enemmän käytännön työtä. Ei riitä, että kerran vuodessa tehdään kampanja liittoon liittymisestä. Liitoissa on menty liian pitkälle konsensuksen hakemisessa, sanoo Aaltonen.

Kuntavaalien alla Aaltosella on terveisiä myös helsinkiläisille äänestäjille.

– Kun tuodaan esille faktat satamien tilanteesta, kyllä ihmiset osaavat itse päätellä mikä on oikein ja mikä väärin. Kuntavaaleissa täytyy valtuustoon nousta henkilöiden, jotka ajavat aidosti työntekijöiden asiaa, terminaalimies lopettaa.