Suomiräpin moniääninen MC Kajo vaatii Yleisradiota seuraamaan Espanjan yleisradioyhtiön RTVE:n esimerkkiä ja vetäytymään vuoden 2026 kilpailuista, jos Israel sallitaan mukaan. Kyse ei ole vain musiikkikilpailusta, vaan siitä, kenen puolella kulttuurielämä seisoo: työväenluokan ja sorrettujen, vai pääoman ja valtioiden, jotka hyötyvät kansanmurhasta vaikenemisen hinnalla. Euroviisujen ympärillä kuohuva keskustelu paljastaa, kuinka myös taide ja viihde ovat luokkataistelun kenttiä – ja juuri siksi kysymys kuuluu: valitseeko Suomi olla toimija vai sivustakatsoja?
Shakespeare & Company
30.08.2016 - 14:15
(updated: 30.08.2016 - 14:26)
Marraskuun 19. päivä vuonna 1919 amerikkalaissyntyinen Sylvia Beach perusti Pariisiin kirjakaupan, josta tuli legenda. Shakespeare & Company oli englanninkielisen kirjallisuuden keidas Seinen Länsirannalla, aivan latinalaiskortteleiden tuntumassa.
Beachin muistelmat ilmestyivät alun perin vuonna 1959. Kirja on tilinteko Shakespeare & Companyn vuosista ja värikkäistä vieraista. Se ilmestyi Suomeksi Tammelta vuonna 2003.
Beachilla oli jo pienestä pitäen intohimoinen suhde kirjoihin. Beach sai äidiltään pesämunan, jonka avulla hän keräsi heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen kasan teoksia, joiden arveli vetoavan lukevaan, mutta kriittiseen ranskalaiseen asiakaskuntaan.
Rue de l’Odéonille asettuneesta Shakespeare & Companysta tuli pian Euroopassa asuvien amerikkalaiskirjailijoiden tukikohta. Bibliofiili Sylvia Beach oli monen merkittävän kirjailijan uskottu ja auttaja. Kirjakaupassa vierailivat säännöllisesti muun muassa Ezra Pound, Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, Gertrude Stein, D.H. Lawrence sekä James Joyce. Beach teki historiallisen kulttuuriteon kustantamalla viimeksi mainitun Odysseys-teoksen, johon kukaan muu alalla ei uskaltanut edes koskea.
Taru loppui natsimiehitykseen
Beachin unelman murskasivat lopulta Pariisin miehittäneet natsit. Sen jälkeen kun Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan, muuttui natsimiehittäjien suhtautuminen Ranskassa oleskeleviin amerikkalaisiin vihamieliseksi. Beach päätti itse purkaa rakkaan kirjakauppansa ennen kuin natsit tulisivat ja takavarikoisivat kirjat ja tuhoaisivat liikkeen. Vuonna 1941 Shakespeare & Company yksinkertaisesti lakkasi olemasta. Beach itse vietti puoli vuotta natsien internointileirillä.
Kun Pariisi vapautettiin natsien vallan alta, oli ensimmäisenä rakasta kirjakauppaansa puolustamassa kukapa muu kuin Hemingway, konepistooli tanassa.
Kun Pariisi vapautettiin natsien vallan alta, oli ensimmäisenä rue de l’Odénin rakasta kirjakauppaansa puolustamassa kukapa muu kuin Hemingway, konepistooli tanassa, likaisena ja verisenä. Beach ei kuitenkaan rauhan tultua edes ystäviensä painostuksestakaan halunnut kauppaa enää avata.
Pariisissa toimii edelleen kirjakauppa nimeltä Shakespeare & Company, tosin eri paikassa kuin alkuperäinen. Vuonna 1964 amerikkalainen George Whitman uudelleennimesi oman kirjakauppansa Beachin liikkeen mukaan. Kyseessä oli kunnianosoitus sekä Beachille että tuolloin 400-vuotissyntymäpäiväänsä viettäneelle William Shakespearelle. Nykyinen kirjakauppa Seinen varrella osoitteessa 37 rue de la Bucherie on säilyttänyt tuulahduksen alkuperäisen tunnelmasta, ja sitä kannattaa käydä nuuskimassa, mikäli tie vie Pariisiin.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.