Siihen aikaan kun neuvostotiede Sputnikin kehitti
Lokakuussa 1957 ihmiset kaikkialla maailmassa tuijottivat niska takakenossa yötaivaalle nähdäkseen neuvostotieteen ennenkuulumattoman ihmeen; maata kiertävän tekokuun eli Sputnikin Niskavaivat palkittiin, sillä siellä se todellakin lensi vilkkuen ja piipittäen. Avaruusajan alku oli koko ihmiskunnan merkkitapaus.
Neuvostoliitto oli voittanut pahimman kilpailijansa USA:n avaruuden valloituksessa, sillä lännen suurvalta oli saanut aikaan vain muutamia epäonnistuneita yrityksiä matkalla avaruuteen. Voitto oli siten myös poliittinen, sillä näin mittava tieteen saavutus vakuutti ihmiset kaikkialla Neuvostoliiton dynaamisuudesta.
Avaruuden kulta-aika
osattiin hyödyntää
Lenin-museo Tampereella on tarttunut kiintoisaan ja ajankohtaiseen aiheeseen, sillä 4. lokakuuta Sputnik I:n ensilennosta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Tammikuun alkupuolelle asti oleva näyttely valottaa Sputnik I:n ja sitä seuranneiden avaruuslentojen faktoja, poliittisia heijastusvaikutuksia sekä sikäläisen avaruustutkimuksen historiaa.
– Tausta oli vahva, sillä avaruustutkimus oli saanut alkunsa jo 1800-luvun Venäjällä. Kuuro itseoppinut tiedemies, kalugalainen opettaja Konstantin Edvardovits Tsiolkovski loi maan avaruustutkimuksen perustan, sanoo näyttelyn suunnittelusta vastannut tutkija, filosofian maisteri Iina Kohonen.
Hän valmistelee Taideteollisessa korkeakoulussa väitöskirjaa Neuvostoliiton avaruusohjelman kuvallisesta esittämisestä 1950-1960-luvuilla. Niinpä Kohonen tietää mielenkiintoisia vaiheita Venäjän ja Neuvostoliiton avaruustutkimuksessa, melkoisen yllättäviäkin asioita.
– Ihan aluksi Neuvostoliiton sisällä ei tajuttu Sputnikin valtavaa merkitystä poliittisessa kilpailussa. Siitä on esimerkkinä onnistuneen laukaisun jälkeisenä päivänä ilmestynyt Pravda, jossa Sputnikin lento oli vain yhtenä uutisena muiden joukossa ilman kuvaa, kertoo Iina Kohonen.
Vasta lännen yleisen mielipiteen innostunut reaktio herätti vallanpitäjät, ja jo seuraavan päivän Pravdassa lennosta kerrottiin kuvien kanssa.
– Vuosikymmenen loppu ja seuraava vuosikymmen olikin Neuvostoliitossa todellista avaruuden kulta-aikaa. Tieteen ja politiikan lisäksi avaruusmenestys hyödynnettiin kuvataiteissa, koulutuksessa ja myös kulutustavaratuotannossa, kertoo Iina Kohonen….
HANNU OITTINEN
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
