SKP:n perusturva-aloitteella turvaverkot kuntoon
Suomen kommunistinen puolue julkisti torstaina kirpeässä pakkassäässä Helsingissä Hakaniemen torilla aloitteen perusturvan uudistamiseksi. Puolue toi torille verkkoja paikattavaksi ja uusittavaksi esimerkkinä perusturvan parantamisen tarpeesta.
SKP syytää hallituksia ja eduskuntaa siitä, että jo noin 700000 suomalaista joutuu sinnittelemään EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella.
SKP esittää, että sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdaksi otetaan vähintään 900 euron perusturvan takaaminen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
– Eduskuntapuolueet ovat luvanneet toimia köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tulokset voi jokainen nähdä. Köyhät ovat köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet, arvosteli SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
– Suurituloisimmat tienaavat vuodessa miljoonia euroja samaan aikaan kun sadat tuhannet saavat niin vähän, että se ei kerta kaikkiaan riitä toimeentuloon.
Valtiovarainministeriö puhuu julkisen talouden ”kestävyysvajeesta”, vaikka bruttokansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa – taantumasta huolimatta – 50 miljardilla ja rikkaita tuetaan jatkuvasti verohelpotuksilla.
Perusturva-aloite sisältää viisi kohtaa:
1. Taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1100 euroon kuukaudessa.
3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta.
4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät.
5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus asteittain enintään neljässä vuodessa.
Tämän toteuttaminen vaatisi nettomääräisesti alle miljardi euroa vuodessa lisää neljän seuraavan vuoden aikana, eli yhteensä vajaan neljän miljardin euron tasokorotuksen toimeentuloturvaan käytettäviin varoihin.
Perusturvan parantamiseen käytettävistä varoista arviolta lähes puolet palaa suoraan valtion ja kuntien kassaan erilaisina välillisinä ja muina veroina.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.