”Sokea sokeaa taluttaa”
Nokialainen kuvanveistäjä Ossi Somma on 1960-luvulta alkaen ottanut teoksillaan vahvasti kantaa eriarvoisuutta, köyhyyttä, elinympäristön tuhoamista, ahneutta ja rahavaltaa vastaan. Tiistaina Helsingissä Galleria Sculptorissa avattu Somman näyttely ”Sokea sokeaa taluttaa” varoittaa siitä, mihin markkinavoimien vapaus vie.
Tuoli on Somman teoksissa keskeinen vallan symboli. Tällä kertaa teoksetkin ovat esillä lähellä vallan keskuksia, Elinkeinoelämän keskusliiton palatsin vieressä. Suuri osa Somman teoksista on kuitenkin Nokian Siurossa, jonne hän on koonnut lähinnä vahasta, lasikuidusta ja puusta tekemistään teoksista veistospuiston.
Galleria Sculptorin näyttelyssä on esillä myös kymmeniä ajatusmappeja. Ne kuvaavat Somman ajatusmaailmaa, jota hän itse luonnehtii kristilliseksi kommunismiksi.
Ossi Somma sai vuonna 2000 taiteilijaprofessorin arvonimen. Näyttely on avoinna 9.syyskuuta asti.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.