Solidaarisuutta Suomen sosiaalifoorumissa

Suomen sosiaalifoorumi keräsi taas runsaasti kävijöitä ja toista sataa järjestöä Helsingin Arbikselle viikonloppuna. Seminaarien ja työpajojen lisäksi foorumissa käytiin myös kansainvälisen Occupy-liikkeen hengessä vapaamuotoista keskustelua, jossa jokaisella oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä paremmasta yhteiskunnasta.

Foorumin sessioissa käsiteltiin muun muassa eurokriisiä, demokratian tilaa sekä kansainvälisiä teemoja, kuten Rio+20-huippukokousta ja arabikevään tilannetta. Ennen kaikkea katse oli toiminnan kehittämisessä ja jatkamisessa: mitä sosiaalifoorumin jälkeen?

Torilla tavataan taas toukokuussa kansainvälisen torien liikkeen 12M-toimintapäivänä 12. toukokuuta. Eri puolilla Suomea osallistutaan Espanjan tyytymättömien sekä Occupy-liikkeen aloitteesta syntyneeseen kamppailuun.

Torilla tavataan >>>

Ruohonjuuritason solidaarisuutta etsimässä

Kriittinen ay-verkosto oli mukana Suomen sosiaalifoorumissa tuomassa keskusteluun ay-liikkeen ruohonjuuritason vahvaa ääntä. Lauantaina puhuttiin siitä, miltä eurokriisi näyttää työntekijäin näkökulmasta.

Pääluottamusmiehenä rakennusalalla toimivan Teppo Rautiaisen mukaan kriisi tuntui jo 2008. Pankkien kaatuessa tilanne kurjistui koko Baltian alueella ja työmarkkinoille tuli paljon halpatyövoimaa, jota suuryritykset käyttävät edelleen häikäilemättä palkkadumppaukseen.

– Joku on aina kärsijä tässä vapaakaupassa – nyt niitä ovat Itä- ja Etelä-Euroopan maat, erityisesti Kreikka. Kriisin keskellä jokainen EU-maa vetää omaan kassaansa, mitä esiintyy myös ay-liikkeessä.

Ylikansallisten firmojen yt-neuvottelukunnissa (ECW) pohjoismainen luottamusmies on saattanut olla enemmän huolissaan siitä maksaako Kreikan valtio velkansa, ei siitä mitä Kreikan työläisille tapahtuu.

Rautiainen näkee asenteen oireena ay-liikkeen epäpolitisoitumisesta, johon Rakennusliiton puheenjohtajakin viittasi toteamalla luokkataistelun olevan ohi.

– Minusta se ei ole ohi. Aikana jolloin Wahlroos vaatii lisää harvainvaltaa ja liberalisointi uhkaa kaikkia aloja, on ay-liikkeellä todella tehtävää politiikan kentällä. Puoli on valittava selvästi - jos kumartaa toiseen suuntaan on toiseen pakko pyllistää.

Kaikki ei ole mustaa

Tilanne on synkkä, mutta ei kaikki ole mustaa, muistutti kansainvälisen UITBB-rakennusliiton sihteeri Rino Gelmi.

– Taistelu on kasvanut Euroopassa. Vaikka kattojärjestö EAY ei ole organisoinut yhtään lakkoa, ruohonjuuritaso on radikalisoitumassa. Tämä on pakottanut myös EAY:n johtoa toimimaan eri tavalla.

Ay-toimitsijan mielestä tärkein kysymys on, miten maiden välillä voidaan yhdistää toiminnallisesti ulosmarsseja ja työtaisteluja kattojärjestön ohi.

– Euroopassa se tapahtuu – esimerkiksi Belgian, Luxemburgin ja Saksan metallityöläiset lähtivät spontaanisti puolustamaan työtaistelua pohjois-Ranskassa. Miksi me emme osaa osoittaa solidaarisuutta edes yhden maan sisällä?

– Jokaisessa ammattiosastossa voidaan lähettää solidaarisuusviesti jokaiselle työtaistelun alaiselle alalle. Näin PAU:n Pasilan osastossa toimitaan, kertoi pääluottamusmies Lasse Nevalainen.

Juuri tässä eri alojen taistelujen yhdistämisessä Kriittisen ay-verkoston kaltaisella yhteistyöverkostolla on ratkaiseva rooli.

Kriittinen ay-verkosto >>>