Kapitalismi on kuin kohti tuhoa kiihdyttävä Titanic. Vasemmistolaiset peruskysymykset vaihtoehdosta suuren rahan vallalle ovat ajankohtaisia.

– Samaan aikaan vasemmiston kannatus Suomessa on alimmillaan. Vasemmisto on mukana hallituksessa tekemässä oikeistolaista politiikkaa ja romuttamassa hyvinvointivaltiota. Sen sijaan Euroopassa on ennennäkemättömän laajoja joukkoliikkeitä leikkauspolitiikkaa ja rahaeliittiä vastaan. Myös radikaali vasemmisto on monissa maissa edennyt vahvasti, toteaa pitkään SKP:n puheenjohtajana toiminut Yrjö Hakanen.

Hakaselta julkaistiin maanantaina kirja Markkinoiden vai ihmisen hyväksi - kommunistin puheenvuoro. Kunnallisalan kehittämissäätiön kustantama kirja on osa Polemia-julkaisusarjaa.

Hakasen mielestä Suomessa tarvitaan poliittinen liike ja liitto, joka nostaa esiin vasemmistolaisen vaihtoehdon, jonka hallitusvasemmisto on hukannut. Tarvitaan "uusi Forssan ohjelma".

Kestävyysvajeen sijasta meillä on kestävyysvale

Yrjö Hakasen mielestä Suomella on varaa parantaa julkisia palveluja ja toimeentuloturvaa.

– Suuren kestävyysvajeen sijasta meillä on iso kestävyysvale, sanoo Hakanen.

– Kapitalismi on syvimmässä kriisissä sitten 1930-luvun. Kriisissä ei ole kyse siitä, että olisi liian vähän rahaa. Päinvastoin, kyse on pääomien ylikasautumisesta ja valtavasti paisuneista finanssimarkkinoista, jotka alistavat ja rohmuavat muita. Hallitusten ja EU:n toteuttama leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa. Se pahentaa kriisiä.

Tie ulos kriisistä ja 2000-luvun sosialismi

Koska kriisin keskeinen tekijä on pääomien ylikasautuminen ja finanssimarkkinoiden valta, edellyttää kriisin voittaminen työn ja pääoman tulonjaon muuttamista työn hyväksi ja vapautumista finanssimarkkinoiden vallasta.

– Rahaa on ohjattava pörssikeinottelun sijasta uutta arvoa luovaan työhön ja ihmisten hyvinvointiin, pohtii Hakanen.

2000-luvun sosialismi ei löydy vain aatteen klassikoiden utopioista vaan sen siemenet itävät nyky-yhteiskunnassa.

– Nykyaikainen talous perustuu yhä enemmän työntekijöiden osaamiseen, yhteistyöhön, luonnonvarojen säästämiseen, julkisiin palveluihin ja yhteisvarantoihin, commonseihin.

Jotta markkinat voidaan alistaa rengiksi, pitää yhteiskunnallisella omistuksella olla Hakasen mukaan niin keskeinen osuus, että taloutta voidaan ohjata demokraattisesti ja suunnitelmallisesti. Samalla on varmistettava alhaalta ylöspäin kasvavan demokratian keinoin, että yhteiskunnallinen omistus ei tarkoita byrokratian valtaa.

Kuntauudistus uusiksi

Hakasen mielestä Kataisen hallituksen kunta- ja sote-uudistus on julkisten palvelujen romuttamisen ja yksityistämisen ohjelma. Se lisää eriarvoisuutta ja kaventaa demokratiaa. Hyödyt keräävät yksityiset palvelumarkkinat.

Hakanen ehdottaa paikallishallinnon uudistamista yhdistämällä pohjoismaiden kuntien laaja hyvinvointitehtävä ja itsehallinto, eurooppalainen kolmiportainen paikallishallinnon malli, Latinalaisessa Amerikassa kehitetty osallistuva budjetointi sekä uuden tietotekniikan mahdollisuudet avoimen datan hyödyntämiseen.

Miksei näistä luvuista puhuta?

• Työtulojen ja pääomatulojen välinen tulonjako on muuttunut 1990-luvun puolivälin jälkeen voimakkaasti pääoman hyväksi. Jos palkkojen osuus BKT:stä olisi samalla tasolla kuin sitä ennen, palkkoja maksettaisiin vuodessa noin 10 miljardia enemmän.
• Jos pääomaverotus olisi Suomessa EU-maiden keskitasolla, kertyisi valtiolle ja kunnille 4 miljardia enemmän verotuloja.
• Jos veroaste olisi esimerkiksi Tanskan tasolla, olisi verotuloja vuodessa noin 8 miljardia euroa nykyistä enemmän.
• Valtionyhtiöiden 1990-luvun yksityistämisen seurauksena valtiolle koitui jo 10 vuodessa 15 miljardin nettomenetykset.
• Kunnilla olisi yli 6 miljardia enemmän rahaa palveluihin, jos valtio ei olisi leikannut niiden rahoitusta 1990-luvulta alkaen.