Katso täältä printtilehden numero 06/2024 juttusisältö.
Sota ajaa nuoret pois Syyriasta
Viestintätoimistoketju Burson-Marsteller selvitti nuorten syyrialaispakolaisten mielipiteitä ja asenteita kansainvälisessä tutkimuksessa. Syyrialaisnuorten enemmistö ei usko palaavan kotimaahansa pysyvästi. Heidän mukaansa Syyrian sodan loppuminen ja Isisin lähteminen maasta ovat tärkeimmät asiat, joiden pitäisi tapahtua, jotta he voisivat palata kotimaahansa. Trumpin hallinnon ei nähdä tuovan muutosta Syyrian konfliktiin.
Burson-Marsteller on tutkinut jo yhdeksänä vuonna arabinuorten mielipiteitä ja asenteita. Tänä vuonna A Voice for Young Syrian Refugees -tutkimuksessa selvitettiin Jordaniassa ja Libanonissa asuvien nuorten syyrialaispakolaisten mielipiteitä ja asenteita.
Tutkimuksen mukaan nuorista syyrialaispakolaisista yli puolet (54 %) ei usko palaavansa kotimaahansa pysyvästi tulevaisuudessa. Vastaajista 42 prosenttia voi ajatella palaavansa kotimaahansa ja neljä prosenttia ei osannut sanoa.
Päätökseen kotiinpaluusta vaikuttavat eniten Syyriassa käynnissä oleva sota sekä Isisin läsnäolo maassa. Lähes puolet (47 %) pitää sodan loppumista pysyvään kotiinpaluuseen eniten vaikuttavana tekijänä, kun taas neljänneksen (25 %) mielestä tärkeintä olisi Isisin lähteminen maasta. Vain alle kymmenesosa nostaa tärkeimmiksi päätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi taloudellisen tilanteen paranemisen tai Bashar al-Assadin lähtemisen Syyriasta.
Sotilaalliset toimet eivät ratkaise konfliktia
Syyrialaisnuorilta kysyttiin, mikä tekijä on tärkein konfliktin päättämisen kannalta. Enemmistö (71 %) on sitä mieltä, että sotimisen loppuminen on olennaisempaa kuin presidentti Bashar al-Assadin luopuminen vallasta. Reilu neljännes (27 %) pitää al-Assadin presidenttiyttä esteenä rauhansopimukselle.
Lähes puolet (43 %) kokee, että nyt käynnissä olevan Syyrian konfliktin lopettamiseksi tarvitaan sekä poliittisia että sotilaallisia ratkaisuja. Konfliktin ratkaisemiseen pelkkien sotilaallisten toimien avulla ei usko kuin reilu neljännes (27 %).
Syyrialaisten pakolaisnuorten enemmistö (77 %) näkee Isisin vallan heikentyneen viimeisen vuoden aikana, ja viidennes (19 %) kokee sen vallan vahvistuneen.
Vastaajien mukaan tärkeintä taistelussa Isisiä, ja yleensä terrorismia vastaan on, että media välittäisi ihmisille tietoa siitä, ettei Isisillä ole mitään tekemistä islaminuskon kanssa (18 %).
Kysyttäessä Trumpin hallinnon vaikutuksista Syyrian konfliktiin 66 prosenttia vastaajista uskoo, ettei konflikti muutu Trumpin hallinnon aikana. Mielipiteet jakautuvat kahtia sen suhteen, onko Venäjän sekä Iranin osallistuminen parantanut vai pahentanut konfliktia.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan toimitus ja toimisto toivottavat hyvää kesää! Tiedonantajan toimisto on kesälomalla 30. heinäkuuta asti. Verkkokaupan tilaustuotteita ei postiteta joka viikko. Heinäkuussa tilatut tuotteet postitetaan viimeistään elokuun alussa.
Tiedonantajan numerossa 05/2024 jälleen paljon asiaa! Katso artikkelista, mitä uusin numero pitää sisällään.
- ‹ edellinen
- 5 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.