Sotien laajentamisen vuosi?
Kaikki merkit viittaavat siihen, että alkaneesta vuodesta on tulossa jo käytävien sotien laajentamisen ja uusien sotien aloittamisen vuosi. Ja huomionarvoista on, että Barack Obaman hallinto palaa sotatoimien perustelemisessa yhä selvemmin George W. Bushin hallinnon käyttämään tekosyyhyn, terrorismiin ja terrorismin vastaiseen sotaan. USA:n aikoinaan perustama ja rahoittama al-Qaida on taas kovaa valuuttaa, mitä siitä, jos BBC viimeksi pari viikkoa sitten väitti, ettei koko al-Qaidaa ole olemassakaan.
Viimeistään sodan Jemeniin laajentamisen perusteluna käytetty ja käytettävä ”terroristihyökkäyksen yritys” yhdysvaltalaisessa matkustajalentokoneessa vahvistaa ”terrorisminvastaisen sodan” renessanssin. Jokaisen, joka on tutustunut tarkemmin tähän uskomattomaan ”alushousupommittajan” episodiin, samassa koneessa matkustaneen lakimiehen Kurt Haskellin silminnäkijätodistukseen ja yhdysvaltalaisviranomaisten toinen toistaan ristiriitaisempiin selityksiin, on pakko vähintäänkin epäillä ”hyökkäyksen” aitoutta. Mutta USA:n suureen yleisöön se on taas kerran mennyt täydestä.
Bushin hallinnon päätöstä hyökätä Nato-liittolaisineen Afganistaniin lokakuussa 2001 perusteltiin saman vuoden syyskuun 11. päivän terrori-iskuilla USA:han. Todellisuudessa hyökkäys Afganistaniin oli laiton, mutta tämä seikka hautautui terrori-iskujen aiheuttaman järkytyksen ja USA:ta kohtaan tunnetun myötätuntoaallon alle.
Aivan samoja perusteluja–kaikkine valheineen–Barack Obama toisti muun muassa perustellessaan viime vuoden lopulla sekä puheessaan sotilasakatemiassa että puheessaan rauhan Nobelin jakotilaisuudessa Afganistanin sotaa, sen laajentamista Pakistaniin ja lisäjoukkojen lähettämistä. Obaman kaiken kattava perustelu sodalle ja sen laajentamiselle oli sota ”terrorismia vastaan”, ja hän puhui ”oikeutetusta sodasta”.
Ensimmäiset Obaman päättämistä 33000 lisäsotilaasta ehtivät jo saapua jouluksi Afganistaniin, ja pian heihin on määrä liittyä ainakin 10000 muiden Nato-maiden ja kumppanuusmaiden sotilasta. USA:lla tulee olemaan Afganistanissa yli 100000 sotilasta ja sen lisäksi lähes 100000 palkkasoturia. Kun näihin lisätään yli 50000 muiden Nato-maiden ja kumppanuusmaiden sotilasta. joukkojen kokonaisvahvuus nousee 150000:n ja 200000:n välille.
Obaman johdollakin Afganistanin sota kuitenkin pysyy laittomana sota. Kaiken lisäksi se täyttää kaikki ihmiskunnan vastaisten rikosten ja siviilien joukkotuhonnan tunnusmerkit.
o o o
Kuten sanottu, Obaman hallinto laajentaa nyt lentokone-episodin varjolla sotaa myös Jemeniin. Tai oikeampaa on sanoa: hankkii tukea jo aiemmin tapahtuneelle laajentamiselle. Todellisuudessa nimittäin USA:n sekaantuminen Jemenin asioihin ei alkanut lentokone-episodista. Sekä CIA:n että USA:n armeijan erikoisjoukkoja on ollut Jemenissä jo vuodesta 2008 lähtien.
Äärioikeistolainen senaattori Joseph Lieberman oli näennäisen tietämätön, kun hän joulukuun lopulla sanoi, että ”Jemen tulee olemaan huomisen sota”. Samoin Naton Euroopan-joukkojen komentaja Wesley Clark vihjatessaan niin ikään joulukuussa, että USA:n joukkoja pitäisi sijoittaa Jemeniin. USA:n uuden vuoden uusi sota oli jo siinä vaiheessa aikoja sitten päätetty. Kyse oli vain siitä, miten asia julkisuudessa ”oikeutetaan”.
Oikeuttamisen tarve oli suuri. Viime joulukuun puolivälissä USA:n koneet nimittäin pommittivat terroristien tuhoamisen nimissä Pohjois-Jemenissä sijaitsevaa kylää tappaen 120 siviiliä ja haavoittaen 44:ää. Viikkoa myöhemmin USA:n hävittäjä teki useita ilmaiskuja Jemenin pohjoisen Sa”adan maakunnan johtavan viranomaisen kotia vastaan. USA:n tuhoisa kylän pommitus tapahtui siis kymmenen päivää aikaisemmin kuin väitetty yritys räjäyttää lentokone. Ja se tapahtui maan pohjoisosassa, vaikka USA väittää al-Qaidan solujen toimivan maan eteläpäässä.
Onpa Jemenissä al-Qaidaa ja terroristeja tai ei, niin sodan laajentaminen ei oikeasti liity niihin. Kyse on Jemenin maantieteellisestä sijainnista: Saudi-Arabia on sen pohjoispuolella, Punainen meri länsipuolella, Adeninlahti eteläpuolella ja näistä reitit Arabianmerelle ja Intian valtamerelle. Lähellä on myös paljon otsikoissa viime aikoina ollut Somalia.
Todisteet viittaavat siihen, että Pentagon ja USA:n tiedustelupalvelut aikovat militarisoida yhden maailman tärkeimmistä öljynkuljetusreiteistä. Militarisoimisessa käytettäisiin pelottimena paitsi Somalian merirosvousta myös väitteitä uudesta, Jemenistä nousevasta al-Qaidan vaarasta. Sitä paitsi vielä hyödyntämättömät öljyvarannot Jemenin ja Saudi-Arabian välisellä alueella kuuluvat tiettävästi maailman suurimpiin.
o o o
Myös USA:n ja/tai Israelin hyökkäysuhka Irania vastaan kasvaa koko ajan. Iran on jo molemmilta sivustoiltaan, Afganistanin ja Irakin puolelta, USA:n saartama. Propaganda Iranin ydinohjelman pyrkimyksistä valmistaa ydinaseita on kiihtynyt. Äskettäin muun muassa lontoolainen Times-lehti julkaisi väärennetyn dokumentin ydinaseväitteen todistamiseksi. Entinen CIA:n terrorisminvastaisen toiminnan virkailija Philip Giraldi tosin tunnusti jutun tekaistuksi, mutta yhtä kaikki ydinaseväite sai lisää tuulta siipien alle. Joissakin länsimedioissa Iran on yhdistetty jopa äskeiseen amerikkalaislentokoneen räjäytysyritykseen.
Ja mitä kovakouraisemmin Iranin hallinto on tukahduttanut kesästä saakka jatkuneita sisäisiä levottomuuksia, sitä helpompi USA:n ja Israelin on ollut kiihdyttää psykologista sodankäyntiä mahdollisen hyökkäyksen pohjustamiseksi.
Nyt puhutaan Iranin vastaisten pakotteiden kiristämisestä. Mutta kannattaa muistaa, että propaganda joukkotuhoaseista sekä pakotteiden kiristäminen olivat olennainen osa myös Irakin vastaisen hyökkäyksen valmistelua.
Sekä Venezuelan että Kuuban johtajat ovat toistuvasti hälyttäneet myös USA:n hyökkäysvalmisteluista Latinalaisessa Amerikassa. Viime lokakuussa USA allekirjoitti liittolaisensa Kolumbian hallituksen kansa sopimuksen, jonka mukaan USA:lla on rajoittamaton oikeus käyttää seitsemää Kolumbian sotilastukikohtaa, osa niistä välittömällä iskuetäisyydellä Venezuelasta ja Ecuadorista.
Tähtäämällä kahta edistyksellisen ALBA-liittouman keskeistä jäsenmaata ja viime kädessä koko liittoumaa vastaan USA pohjustaa mahdollista sotilaallista selkkausta Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä Karibian alueella. USA:n tukeman Hondurasin kesäkuisen vallankaappauksen tuloksena tämä maa on ilmoittanut, että se tulee ensimmäisenä ALBA:n jäsenenä vetäytymään liittoumasta, ja Pentagon tulee todennäköisesti laajentamaan sotilaallista läsnäoloaan siellä olevassa Soto Canon lentotukikohdassa.
Äskettäin Kolumbian hallitus ilmoitti, että se on rakentamassa uutta sotilastukikohtaa Venezuelan vastaiselle rajalleen ja on aktivoinut kuusi uutta laskuvarjopataljoonaa. Vähän sen jälkeen Hollannin parlamentin jäsen Harry van Bommel väitti, että USA:n vakoilukoneet käyttävät Venezuelan rannikon lähistöllä Hollannin Antillien Curacao-saarella olevaa lentotukikohtaa.
Eivätkä tässä ole kaikki mahdolliset sotapesäkkeet. Niitä on myös esimerkiksi Palestiinassa, Afrikassa, Kaukasiassa ja Venäjän Pohjois-Kaukasiassa. Sodanvastaisen toiminnan voimistaminen on välttämätöntä.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi? Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tilaa lehti!
