Sunnuntaina Syrizan vuoro
Kreikan radikaalivasemmistolainen Syriza on viimeisimpien mielipidemittausten mukaan kasvattanut ennakkosuosikin asemaansa. Alkuviikon gallupit antoivat Syrizalle jopa 33,5 prosentin kannatuksen kun pahin kilpailija, nykyinen valtapuolue Uusi demokratia, sai 27 prosenttia. Puolueiden välinen ero on taas viimeisimmissä mittauksissa ollut kasvamaan päin. Sosialidemokraattien Pasokin kannatus on romahtanut 4,5 prosenttiin.
Kreikan ennenaikaiset parlamenttivaalit järjestetään sunnuntaina 25. tammikuuta.
Syriza hyväksyi viime syyskuussa Thessalonikissa vaaliohjelman, jossa puolue vaatii Kreikan velkojen uudelleenneuvottelemista ja esittää oman suunnitelmansa Kreikan jälleenrakentamiseksi uudelta pohjalta.
Nykyinen, Uuden demokratian Antonio Samarasin johtama oikeistohallitus on Syrizan mielestä jälleen kerran valmis vain nielemään velkojien sanelemat päätökset.
Ratkaisu Kreikan velkaongelmaan
Syrizan mukaan Kreikan velkaongelma on ratkaistava sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla niin, että Kreikka kykenee jälleenrakentamaan yhteiskuntaa ja luomaan uutta vaurautta.
Syrizan mielestä Kreikan julkisten velkojen nimellisarvosta on pyyhittävä suurin osa pois. Niin on tehty esimerkiksi Saksalle vuonna 1953, ja niin voidaan tehdä myös Etelä-Euroopalle ja Kreikalle.
Lisäksi Syriza vaatii, että jäljelle jäävä osa veloista maksetaan takaisin talouskasvusta eikä riistämällä yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä tuloja. Myös Kreikan velkojen maksuaikaa on pidennettävä.
On keskeistä, että Kreikan julkiset investoinnit vapautetaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoituksista. Syrizan mielestä talouden elvyttämiseksi tarvitaan myös Euroopan investointipankin rahoitusta julkisille investoinneille sekä Euroopan keskuspankin tekemiä suoria valtion velkakirjojen ostoja.
Kansallinen jälleenrakennussuunnitelma
Syrizan esittämä ”Kansallinen jälleenrakennussuunnitelma” rakentuu neljän pilarin varaan.
Ensiksi Kreikassa pitää ratkaista kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä uhkaava humanitaarinen kriisi. Lääkkeeksi Syriza esittää muun muassa maksutonta sähköä köyhyysrajan alapuolella oleville kotitalouksille, ateriatukea tulottomille perheille, lisäeläkettä vähätuloisille eläkeläisille sekä maksutonta terveydenhuoltoa työttömille.
Toisena askeleena Syriza näkee talouden uudelleenkäynnistämisen ja verotuksen oikeudenmukaistamisen. Tämä merkitsee muun muassa suuromaisuuksien kovempaa verottamista ja lisäveroluokkien säätämistä verotuksen progression parantamiseksi. Myös yksityisten ja yritysten järjestämättömiä lainoja on tarkoitus helpottaa. Lisäksi säädetään 751 euron minimikuukausipalkka.
Kolmas pilari koostuu työllisyydestä. Syriza esittää työllistämisohjelmaa, jolla on tarkoitus luoda Kreikkaan 300 000 uutta työpaikkaa. Tähän liittyy muun muassa perusteettomien lomautusten ja vuokratyövoiman kielto.
Neljänneksi Syrizan mukaan on syvennettävä demokratiaa. Tämä merkitsee sekä nykyisten demokraattisten instituutioiden elvyttämistä että uusien, suoran demokratian instituutioiden luomista. Kyseessä on laaja prosessi, jonka tavoitteena on voimaannuttaa kreikkalaisia osallistumaan päätöksentekoon.
Kustannusneutraali ohjelma
Syriza on laskenut, että sen esittämä jälleenrakennusohjelma olisi luonteeltaan kustannusneutraali. Sen kustannukset, arviolta vajaat 12 miljardia euroa, saataisiin katettua ohjelman tuottamilla suorilla ja kerrannaisvaikutuksilla.
SKP on suomentanut Syrizan ohjelman verkkoon >>>
ARKISTOSTA:
Kreikan talouden asiantuntija Nikos Pappas: Totta ja tarua Kreikan taloudesta >>>
Syrizan Eurooppa-politiikan vastaava Yannis Bournous: Syriza kamppailee tässä ja nyt >>>
Syrizan talouspoliittinen asiantuntija Stefania Georgakakakou-Koutsonikou: Hallitus nurin! >>>
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.