Suomalainen animaatio 100 vuotta
Suomalainen animaatio täyttää tänä vuonna 100 vuotta. On mahdollista, että joku tai jotkut tekivät animaatioita meilläkin jo ennen vuotta 1914, mutta tästä ei ole todisteita.
Kun kolmessa helsinkiläisessä elokuvateattereissa esitettiin sanomalehtipiirtäjä Eric Vasströmin (1887–1958) animaatioita, niistä ilmestyi myös lehtikritiikkejä. Valitettavasti Vasströmin historialliset animaatiot ovat tuhoutuneet.
Sen sijaan alan kahden muun pioneerin, Yrjö Nortan (1904–1988, ent. Nyberg) ja Hjalmar Löfvingin (1896–1968) töitä on säilynyt jälkipolville. Helsingin elokuvateatteri Orionissa kaksikon töihin pääsee tutustumaan syyskuussa, kun juhlavuoden näytössarjat starttaavat.
Nortan uraauurtavasta animaatiosta Aito sunnuntaimetsästäjä (1924) esitetään säilynyt kolmen minuutin jakso. Norta kertoo itse työstään Juho Garzin ja Lauri Tykkyläisen dokumenttielokuvassa Muutama metri piirrettyä elokuvaa (1981) samassa näytöksessä.
Tuottelias Löfving animoi mainoksia enimmäkseen 1930-luvulla. Kuin ihmeen kaupalla filmit olivat säilyneet työpöydän laatikossa hänen kotonaan Käpylässä ja löytyivät 1970-luvulla. Löfvingin ainoa vapaa-aiheinen työ Muutama metri tuulta ja sadetta (1932) esittelee suvereenin animaattorin.
Ei vain lapsille
Orionissa on animaatio esillä juhlavuoden kunniaksi monella tavalla. Ohjelmistoon on otettu muun muassa nostalgisia piirrosfilmejä, pala- ja nukkeanimaatioita, kokeellisia animaatioita sekä musiikkivideoita.
Alkuvuodesta ilmestyi myös Aalto-yliopiston animaatiohistorian tutkijan Tuula Leinosen tekemä historiikki suomalaisesta animaatiosta – 100 vuotta suomalaista animaatiota (Aalto ARTS BOOKS). Leinonen toteaa, että tuskin kenellekään animaatio merkitsee enää ”lasten piirrettyjä”. Animaatio antaa hahmoille sielun ja elämän – olivatpa ne mitä materiaalia tahansa tai yhä useammin virtuaalisia, ja elokuvia suunnataan eri-ikäisille yleisöille.
Suomalainen animaatio on poikkeuksellisen monipuolista tänä päivänä. Tähän vaikuttavat monet historialliset syyt sekä lännestä ja idästä saadut vaikutteet. Viime vuosien suurimpia kansainvälisiä menestyksiä ovat olleet Lapin eksotiikkaan luottavat Niko-elokuvat ja mobiilipeleistä tuttujen hahmojen ympärille rakennettu Angry Birds Toons -sarja.
Opinahjoja löytyy
Suomalaisen animaation juhlavuonna myös animaatiokoulutuksella on tasavuosi, sillä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa on ollut animaatiokoulutusta 20 vuoden ajan.
Aalto-yliopistossa, Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Tampereen ammattikorkeakoulussa, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa Raahessa ja Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa voi myös opiskella animaation tekemistä. Oppilaitosten painotukset vaihtelevat. (TA)
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kellokoskella asuva lauluntekijä/räppäri Mika Leminen alias MC Cepa on noussut viime vuosien aikana rap-skenen tietoisuuteen terävien punchliniensa sekä kantaaottavaan sävyyn maailmaa havainnoivien riimiensä voimin. Mutta mikä on sijaisräppäri–metodi?
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.