Suomalaisyritykset loukkaavat vapaata järjestäytymisoikeutta maailmalla

08.01.2013 - 12:59
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Meksikossa on osoitettu mieltä maan huonon työlainsäädännön parantamiseksi. Kuvassa sähkötyöntekijöiden liiton SME:n jäseniä. / CarlosVanVegas (Flickr / CC BY 2.0.) |

Suomalainen liike-elämä suhtautuu nihkeästi vapaaseen ay-toimintaan ja työvoiman järjestäytymiseen maailmalla. Tämä kuva välittyy, jos tarkastelee suomalaisten yritysten vientitoimintaa ja kansainvälistymistä edistävän Finpro-organisaation arvioita eri maiden työelämästä.

Finpron arvioissa on muun muassa Perun kohdalla maininta, että maan vapaa ay-liike on ulkomaisten yritysten kannalta ikävä haaste. Asennetta voi pitää huolestuttavana, sillä Finpro on public-private -toimijana osa valtion työ- ja elinkeinoministeriön konsernia.

YK:n mukaan sanan- ja järjestäytymisenvapaus myös työpaikalla kuuluvat perusihmisoikeuksiin.

Yritysvastuuta tutkiva kansainvälinen Finnwatch on tehnyt tutkimusta siitä, miten Meksikossa toimivissa suomalaisyrityksissä on ammatillinen järjestäytyminen hoidettu. Raportin perusteella voi sanoa, että parantamisen varaa olisi rutkasti.


Monenkirjavaa liittoa

Meksikossa ay-kentällä on jos jonkinlaista toimijaa. Maassa oli pitkään niin sanottu korporativistinen järjestelmä, missä ay-liike toimi tiukasti hallituksen alaisuudessa. 1980-luvulla Meksikoon alkoi syntyä vapaita, hallituksesta riippumattomia ammattiliittoja.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo, että tällä hetkellä Meksikossa on edelleen hallituksen alaisena toimivia korporativistisia liittoja, mutta myös itsenäisiä ja demokraattisia liittoja, jotka edustavat työväenluokan etujen aitoa ajamista.

Näiden lisäksi on koko joukko niin sanottuja valkoisia (tai kotoisammin keltaisia) ”varjoliittoja”, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä yritysjohdon kanssa.

Omituisinta kastia edustavat niin kutsutut suojeluliitot, jotka eivät ole ammattiliittoja ollenkaan. Ne ovat yleensä yksittäisen konsultin perustamia bisneksiä, jotka esittävät itsensä ammattiliittona. Meksikossa toimiva yritys voi solmia sopimuksen tällaisen näennäisen liiton kanssa. Käytännössä yritys maksaa työntekijöidensä puolesta ”liiton” jäsenmaksun. Suojeluliittojen takana ei ole jäsenistöä, vaan meksikolaisen työlainsäädännön porsaanreikien avulla yritys ja suojeluliiton ”johtaja” voivat keplotella itselleen kollektiivisen neuvottelemisen ja työehtosopimusten tekemisen.

Suomalaiset rajoittavat ay-toimintaa

Suomalaisista yrityksistä Meksikossa toimivat muun muassa Huhtamäki, Savcor, Kone, Luvata (Monterrey) ja Metso. Kaikissa rajoitetaan työntekijöiden vapaata järjestäytymistä erilaisin tavoin.

– Osa yrityksistä on itse valinnut haluamansa ammattiliiton tehtaalle tai ne rajoittavat ammattiliittojen toimintaa tehtailla työehtosopimuksiin kirjatuilla ehdoilla, sanoo Sonja Vartiala.

Muovipakkauksia valmistavan Visko Teepakin ja metallialalla toimivan Luvatan (Juarez) tehtailla ei toimi lainkaan ammattiliittoa.

Oma lukunsa on matkapuhelinjätti Nokia, joka kieltäytyi vastaamasta Finnwatchin kyselyihin. Nokian Meksikon-tehtailla on yrityksen mukaan käynnissä ”tuotannollisia muutoksia”. Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa tosin ilmeni, että Nokia hyödynsi silloin tehtaillaan suojeluliitto-tyyppistä järjestelyä. Nokia Méxicolla toimiva ammattiliitto ei järjestänyt työntekijöille yhteisiä ja kaikille avoimia kokouksia eikä sen johtoa valittu vaaleilla.

Yritysten vastuu esille

Sonja Vartialan mukaan suomalaiset yritykset eivät välttämättä ole tietoisesti pahoja käyttämällä hyväksi Meksikon työlainsäädännön ja työelämäkulttuurin puutteita. Taustalla on usein tietämättömyys Meksikon oloista, lainsäädännöstä ja maan tavoista.

Toisaalta suomalaisfirmatkaan eivät ole liian innokkaita ottamaan selvää todellisista olosuhteista tai takaamaan työntekijöilleen järjestäytymisvapautta enempää kuin on pakko.

Vartiala muistuttaa, että oikeus vapaaseen järjestäytymiseen on ihmisoikeus. Suomalaisilta yrityksiltä pitää vaatia toimenpiteitä, jolla tuo ihmisoikeus taataan. Tähän auttaisi myös yritysvastuukeskustelun lisääminen täällä kotimaa-Suomessa.

Myös kansainvälisyyttä edistävän Finpron asenteisiin pitää tulla muutos. Ei ole oikein, että työ- ja elinkeinoministeriön osana toimii uusliberalistisiin oppeihin vannova organisaatio, jonka mielestä itsenäinen ja demokraattinen ay-liike on yritystoiminnalle etupäässä haittatekijä. 

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (14 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.