Suomea natotetaan EU-lainsäädännöllä

– Suomi on EU:n puolustusyhteistyön varjolla siirtynyt Nato-jäsenyyteen valmistautumisen ehdottomaan kärkeen, paljon pidemmälle kuin moni muu maa, varoitti kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) viime lauantaina.

Helsingin Pressiklubilla järjestetyssä Vaihtoehto EU:lle -liikkeen vuosikokouksessa alustuspuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja kiinnitti huomiota Suomen hivuttamiseen kohti sotilasliittoa EU:n Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeen varjolla.

– Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä sanottiin, ettei se tule vaikuttamaan millään tavalla maamme puolustuspolitiikkaan, mutta nyt tämä prosessi on käynnissä.

Vasenryhmän kansanedustaja ihmettelee, miksei yksikään toinen eduskuntaryhmä näe kehitystä hälyttävänä. Erityisen tavattomana Yrttiaho pitää sitä, että molemmat vasemmistopuolueet ovat hyväksyneet Suomen sitomisen yhteisvastuulliseen, Nato-yhteensopivaan lainsäädäntömuutoksen. 

– Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen (vas.) mielestä kyseessä on vähäpätöinen asia ja meidän vastaesityksemme "tarpeetonta sirkusta", vaikka tässä puututaan puolustuspoliittiseen linjaan keskeisesti vaikuttavaan lainsäädäntöön ja otetaan suuria askelia kohti Natoa.

Jyrki Yrttiaho kehottaa EU-kriittisiä aktivisteja seuraamaan tarkasti joulukuun EU-puolustushuippukokouksen sisältöä. Suomessa siitä ei tulla pitämään turhaa melua. 

Kansojen vai markkinoiden Eurooppa?

Lauantaina pidetty Vaihtoehto EU:lle –liikkeen vuosikokous kehotti suomalaisia liittymään eurooppalaiseen vastarintaan.

– Talouskriisi jatkuu jo kuudetta vuotta. Euroopan unionin vakauspolitiikka ei tuo kriisiin ratkaisua vaan käyttää tilannetta hyväkseen soveltaakseen Eurooppaan uusliberaaleja talousoppeja, hallintomalleja ja arvoja, kokouksen hyväksymässä julkilausumassa todetaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa yksityistämistä, kaupallistamista, kilpailuttamista ja leikkauksia, julkisen omaisuuden myymistä ja julkisen sektorin alasajoa. Lääkkeeksi talouskriisiin EU tarjoaa köyhimpien köyhdyttämistä, Euroopan nuorisolle se tarjoaa syrjäyttämistä ja työttömyyttä vähentämällä koulutus- ja työpaikkoja.

Vaikka EU:lla on käynnissä useampi nuorison työllistämisohjelma, on nuorisotyöttömyys unionissa rajussa kasvussa. Nuorista alle 25-vuotiasta oli koko EU-alueella maaliskuussa työttömänä 23,5 prosenttia ja euroalueella 22,6 prosenttia.

Vielä koruttomampia ovat luvut maissa, joihin leikkauspolitiikkaa on sovellettu eniten: Kreikassa nuorisotyöttömyys on 59,1 prosenttia, Espanjassa 55,9 prosenttia, Italiassa 38,4 prosenttia ja Portugalissa 38,3 prosenttia.

– Samalla kun leikataan, yksityistetään ja köyhdytetään kansaa, suuntautuu EU kaikella tarmollaan pelastamaan pankkeja aina uusilla sopimuksilla. Eurokriisin ratkaiseminen ilman kriisimaiden velkojen massiivista leikkaamista on epärealistista, VEU painottaa.

VEU:n kannanoton mukaan EU:n vakauspolitiikka tuottaa köyhyyttä, muttei tuota ratkaisua kriisiin. Päätöksenteon keskiössä ovat pääoman tarpeet.

Yhteistä rintamaa tarvitaan

Verkossa useampi aloite ajaa uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Aloitteissa muistutetaan, että Suomen asema Euroopan unionin jäsenenä on aivan toinen kuin Suomen valtiojohdon taholta luvattiin vuonna 1994 ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä Euroopan unioniin liittymisestä. 

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtajan Antti Pesosen ja varapuheenjohtaja Lea Launokarin vuoden alussa vireille panema kansalaisaloite kansanäänestyksestä Suomen eroamiseksi Euroopan unionin jäsenyydestä on tätä kirjoitettaessa saanut kannatusilmoituksia yhteensä 22 636 kappaletta. Aloitteen olisi kerättävä vielä yli 27 000 nimeä 1. päivä heinäkuuta mennessä, jotta se etenisi eduskunnan käsittelyyn.

Vielä vaikeampi tilanne on sisällöltään samankaltaisella aloitteella neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen kuulumisesta Euroopan unioniin. Vasta 1 180 nimeä keränneen, joensuulaisen Jonne Postin (sd.) tekemän aloitteen nimenkeräys päättyy jo 6. kesäkuuta. Molemmat aloitteet voi allekirjoittaa verkossa osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. 

Tilanne korostaa yhteisen EU-kriittisen liikkeen merkitystä. Pienestä piiristä lähteneet aloitteet eivät ole saaneet taakseen sellaista laajaa kannatusta, joka yhdessä suunnitellulla kansalaisaloitekampanjalla olisi voinut olla.

– Suomessa tarvitaan edelleen puoluepoliittiset rajat ylittävä rintama, joka vastustaa Suomen EU- ja EMU-jäsenyyttä sekä puolustaa Suomen itsenäisyyttä, liittoutumattomuutta ja pohjoismaista hyvinvointimallia, VEU:n kannanotossa muistutetaan.