Suomeen luotu tuloeroja kasvattava pakkojärjestelmä
Suomeen luotiin 1980-1990-lukujen taitteessa talous- ja työmarkkinapolitiikalla uusia rakenteita ja mekanismeja, joiden tarkoituksena on ollut lisätä tuloeroja voimakkaasti.
Tämä käy ilmi sosiaalipolitiikasta maaliskuun alussa väitelleen Johannes Kanasen tutkimuksesta, jossa hän tarkastelee pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin muutosta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Vielä sotien jälkeisellä aikakaudella pohjoismaiset hyvinvointivaltiot loivat tasa-arvoa, ja ihmisten toimintamahdollisuudet lisääntyivät. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut olivat kaikkien saatavilla. Verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä tasasivat tuloja.
Kun tultiin 1980-1990-luvuille, oli kollektivistinen yhteiskuntajärjestys Kanasen mukaan tullut tiensä päähän. Oli aika myllertää koko järjestelmä perusteita myöten.
Ihmiset pakotetaan markkinamekanismin mukaisiksi
Uutta yhteiskuntajärjestystä leimaavat rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen, julkisten toimintojen yksityistäminen ja julkisen sektorin aseman uudelleenarviointi. Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, kyseessä ei ole ollut yksilönvapautta lisäävä politiikka. Päinvastoin tavoitteena on ollut luoda uudenlaisia kontrollin ja valvonnan järjestelmiä, joiden avulla pakottaa ihmiset toimimaan kapitalististen markkinamekanismien mukaisesti.
Johannes Kananen mainitsee esimerkkinä sosiaaliturvapolitiikan, jota ohjaa pyrkimys muodostaa uusia hierarkioita pohjoismaisille työmarkkinoille. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan kaikissa pohjoismaissa on kavennettu toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten saantiehtoja. Näin on Kanasen mukaan pakotettu ihmisiä hyväksymään työehtoja, joita he eivät välttämättä muuten hyväksyisi.
Suomessa eräs tavoite on ollut muodostaa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori. Suomeen on myös luotu pohjoismaiden tiukin toimeentuloturvalainsäädäntö.
Pääomien arvot säilytetty - palkat pidetty matalalla
Työmarkkinoiden uudet hierarkiat on luotu olemattoman reaalipalkkatason kasvun aikana. Samalla pääomatulojen osuus kaikista tuloista on kasvanut voimakkaasti. Reaalipalkkojen hidas kasvu on Kanasen mukaan pitänyt inflaatiota alhaalla, mikä puolestaan on ollut edellytys pääomien arvon säilymiselle.
Kananen huomauttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittyneen niin, että kansan enemmistön toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet samalla kun harvoilla onnekkailla on turvatut elinolosuhteet.
Uusi markkinamekanismiin perustuva kontrollijärjestelmä on luotu tietoisella politiikalla. Se voidaan myös muuttaa vaihtoehtoisella politiikalla, jota eduskuntavaaleissa kestävimmin ja rehellisimmin edustaa Suomen kommunistinen puolue.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.