Suomeen tarvitaan päästöjä vähentävä ilmastolaki
Vaikka tänä talvena on Suomessakin värjötelty pakkasissa ja kahlattu lumihangessa, ei ilmastonmuutoksen eteneminen ole suinkaan pysähtynyt. Ilmastotieteen mukaan pitkien aikavälien vertailu osoittaa maapallon ilmaston lämpenemisen ja siitä seuraavat äärisääilmiöt todeksi.
Joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokouksen eväät jäivät laihoiksi. Sen vuoksi on tärkeää, että Suomessa ryhdytään omatoimisesti nopeasti vähentämään päästöjä.
Maan ystävät julkisti tiistaina kansainvälisen tutkimuslaitos Stockholm Environment Instituten tekemän tutkimuksen, jonka mukaan Suomen on mahdollista toteuttaa tarvittavat 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Tämä onnistuu energiaa säästämällä, energiatehokkuutta parantamalla ja lisäämällä tuntuvasti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä.
Päästövähennykset ovat realistisia ilman lisäydinvoimaa, hiilen talteenottoa tai liikenteen biopolttoaineiden käyttöä.
— Esitys on maltillinen, ja se jättää mahdollisuuksia parempaankin päästövähennystasoon sekä joustavuuteen, korostaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Jäättelä.
Tarvitaan konkretiaa ja ilmastolaki
Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että lähitulevaisuus on ratkaiseva ja että ilmastonmuutoksen haasteet on nostettava nopeasti Suomessa keskusteluun.
— Ongelmana on, miten saadaan päättäjät ja ihmiset tarttumaan konkreettisesti asiaan.
Polttava kysymys -ilmastokampanjan koordinaattori Meri Pukarinen toteaakin, että päästövähennysten toteutumisen varmistamiseksi on vaadittava johdonmukaista lainsäädäntäkehikkoa, jonka tarjoaa ilmastolaki.
— Vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki tuo myös elinkeinoelämälle sen peräänkuuluttamaa ennakoitavuutta, Pukarinen muistuttaa.
Työllisyyttä ei unohdeta
Jyri Seppälän mukaan uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja hyödyntäminen takkuavat muun muassa sen vuoksi, että hajautettuun, uusiutuvaan energiatuotantoon sisältyy tuottojen tasaamisen mahdollisuus. Suomalaiset yhtiöt haluavat päinvastoin kehittää keskitettyä energiantuotantoa kuten ydinvoimaa, jonka tuotto valuu tiettyjen firmojen taskuun.
— Suomi voisi esimerkiksi olla 2030 Euroopan kärkimaita tuulivoiman tuottajana. Se nostaisi Suomen kansainvälistä ympäristöimagoa ja olisi merkittävä työllistäjä, sanoo Seppälä.
Laura Jäättelän mukaan myös muun muassa rakennuskannan muuttaminen energiatehokkaaksi sekä raideliikenteen lisääminen luovat merkittävästi lisää työpaikkoja.
— Energiateknologia on 2000-luvun teollinen vallankumous, muistuttaa Jäättelä.
Hänen mukaansa teollisuusmailla on historiallinen vastuu ja taloudelliset edellytykset ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Maailman mittakaavassa suomalaiset ovat luonnonresurssien suusyömäreitä. Suomen oikeudenmukainen oma osuus maapallon luonnonvaroista on nykyisellään käytetty jo huhtikuun alkuun mennessä. Loppuvuosi eletään muiden kustannuksella.
Suomen on muiden teollisuusmaiden tavoin vähennettävä päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2020 ja vähintään 90 % vuoten 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.