Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Suomen on aika herätä PISA-unesta
Suomen Rehtorit ry on huolissaan itsenäisyyspäivänä julkaistuista PISA-tulosten suunnasta. Rehtoreiden mielestä kouluissa tarvitaan selvästi enemmän aikaa pedagogiselle johtamiselle ja oppilaitosten työn kehittämiseen.
– Koulutuksen ja oppimistulosten korkean tason säilymistä Suomessa on pidetty erheellisesti itsestäänselvyytenä. Viimeisimpien PISA-tulosten julkaisun pitää lopultakin herättää meidät tästä ruususen unesta, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Riikka Lindroos.
1970-luvulla toteutetulla suurella peruskoulu-uudistuksella saavutettiin Suomessa kaikkialla ihmetelty taso maana, jossa koulutuksen tasa-arvoisuus oli maailman parasta luokkaa. Erot osaamisessa osaavimpien ja heikoimmin menestyvien välillä eivät olleet juuri missään pienempiä kuin Suomessa.
Viimeisimmät PISA-tulokset kertovat kuitenkin korutonta kieltään siitä, että Suomen suunta näyttää pysyvästi lukkiutuneen täysin päinvastaiseen suuntaan.
Työkuorma lisääntyy
Koulujen lukumäärä on laskenut vuodesta toiseen. Oppilaitoksia on viime vuosien aikana sekä lakkautettu että yhdistetty, vaikka oppilasmäärät eivät ole enää juuri laskeneet. Tämän seurauksena oppilaitosten yksikkökoot ovat kasvaneet. Koulu voi tänä päivänä muodostua jopa useasta erillisestä toimipisteestä. Säästöjen takia koulua johtaa silti edelleen käytännössä aina vain yksi rehtori. Lisääntyneen hallinnollisen työkuorman sekä lyhytkestoisten kehittämishankkeiden työllistämissä kouluissa huokaillaan, mistä aika oppilaitoksen ja opetuksen kehittämiseen löytyy.
Oppilaitoksia on viime vuosien aikana sekä lakkautettu että yhdistetty, vaikka oppilasmäärät eivät ole enää juuri laskeneet.
– Vielä enemmän mieliä askarruttaa, miten johtaja ennättää tähän kaikkeen työhön enää keskittyä. PISA-tulosten valossa maamme kouluissa on käynnistettävä systemaattinen ja hyvin johdettu pedagoginen kehittämistyö, jolla tutkimuksista toiseen laskusuunnassa olleiden tulosten suunta saataisiin käännettyä, vaatii Lindroos.
Vain laadukas pedagoginen johtaminen ja systemaattinen kehittämistyö takaavat oppilaitoksen kehittymisen. Valitettavasti tähän ei useissa kouluissa jää rehtorilla ja opettajilla yhdessä riittävästi aikaa.
Leikkausten sijaan kehittämistä ja panostuksia
Suomessa on jouduttu liikaa koettelemaan koulutuksen iskunkestävyyttä. Ryhmäkokojen kasvattaminen, oppilaitosten huono kunto, kehnot oppimateriaalit, opettajien täydennyskoulutuksen leikkaukset ja kasvava työn kuormittavuus ovat esimerkkejä liian monen rehtorin päivittäisistä haasteista.
Rehtorien mielestä on aika havahtua, ettei kansainvälisessä vertailussa pärjätä enää samoin eväin kuin ennen. Leikkauksien sijaan tarvitsemme kehittämistekoja ja panostuksia tulevaisuuteen.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.