Suomen puolustusmenoihin roima nousu

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjetissa merkittävää lisäystä puolustusmenoihin. Puolustusministeriölle on tulossa vuodelle 2021 yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa (54 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän.

Puolustusmenoja kasvattaa ennen kaikkea hävittäjähankintaan varautuminen. Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys on 0,7 prosenttia ja aiheutuu pääasiassa siitä, että menoihin tehdään kustannustason noususta johtuvia tarkistuksia.

Mikäli budjettiesitys menee läpi tällaisenaan, se tarkoittaa sitä, että puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta nousee nykyisestä 1,4 prosentista kahteen prosenttiin.

Hävittäjien rahoitus

Hävittäjien kalleudesta on käyty laajaa kansalaiskeskustelua, jossa on vaadittu hankkeen uudelleen arviointia. Tätä vaatii muun muassa Lotta Laaksosen alulle laittama kansalaisaloite. Valitettavasti aihe ei vieläkään ole tullut avatuksi hallituksen sisällä tai edes eduskunnassa. Hankinnan kustannusvaikutukset näkyvätkin nyt annetussa budjettiesityksessä.

Puolustusministeriön toimeksiannosta 24.6.2020 laaditun muistion mukaan Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisen kokonaiskustannukset viidelle vuodelle olisivat kokonaisuudessaan noin 1,8 - 2,4 miljardia. Puolustusvoimat pitää tätä noin 420 miljoonan euron vuosikustannusta kalliina, mutta HX-hankkeen kustannuksiin verrattuna kustannus on pieni. Täysi mahdollisuus aikalisänottamiseen on siis edelleen olemassa.

Puolustusministeriö esittää Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräiseksi korvaamiseksi 10 miljardin euron rahoitusta. Esitys on talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 2019 tekemän linjauksen mukainen. Hankintamenot tulevat ajoittumaan kahdelletoista vuodelle.

Vuoden 2021 talousarvioon esitetty rahoitus jakautuu 9,4 miljardin euron suuruiseen ”Monitoimihävittäjien hankinta” –tilausvaltuuteen, josta vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa sekä 579 miljoonan euron suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen.

Koneiden hankinnan lisäksi on rahoitettava kotimaassa rakennettava infrastruktuuri, palkattava määräaikainen henkilöstö ja erilaiset projektista itsestään koituvat kustannukset. Vuoden 2020 talousarviossa on hankinnan kokonaisrahoituksesta käytetään noin 20 miljoonaa euroa hankintapäätöstä edeltävään valmisteluun.

Kaikkiaan hävittäjien hankinnan on arvioitu rasittavan Suomen taloutta kaikkiaan 12 vuotta, jonka jälkeen muodostuvat kulut muodostuisivat pääosin erilaisista ylläpitokustannuksista. Myös näiden vaikutukset talouteen on arvoitu huomattaviksi. Yleisesti todennäköisimpänä pidettävän F-35 hävittäjän elinkaarikustannuksilla YLE on arvioinut hankintakulujen lisäksi Suomelle koituvan maksettavaksi vähintään noin 23 miljardia erilaisia käyttö- ja huoltokustannuksia. Tämä tulisi nostamaan puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta vielä huomattavasti vuoden 2021 arvioitua tasoa korkeammaksi.