Suomen romutettu demokratia

Onko sinulle uskoteltu viime vuosina, että Suomi on demokratian mallimaa? Vai liitetäänkö tuo kulunut fraasi tällä hetkellä enää meemeihin? Päätöksiä tehdään yhä kauempana asukkaista, yhä pienemmässä piirissä. Tässä kohtaa voin hyvin lainata itseäni maaliskuun lopulla vuonna 2017 ilmestyneestä Tiedonantajasta.

– Sote- ja maakuntauudistus toteutuessaan olisi jälleen yksi tapa heikentää kuntien itsehallintoa ja keskittää päätöksentekoa. Se olisi suuri vallanvaihdos kunnilta valtiolle. Hyvinvointimme perustana oleva kunta lakkaisi olemasta, kirjoitin tuolloin.

Nyt, vuosien jälkeen ja aluevaalien kynnyksellä yhdyn yhä omaan mielipiteeseeni. Maakuntatasolla päätösvalta keskittyy suurten puolueiden ja isojen kaupunkikeskusten edustajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tämä heikentää osallistumista ja demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia merkittävästi. Kestäviä ja oikeaan tietoon pohjaavia, paikallisia päätöksiä ei voi kukaan tehdä satojen kilometrien päässä omalta asuinalueeltaan. Ja vaikka kuinka eduskuntapuolueet yrittävät muuta väittää, niin aluevaltuustoissa tullaan tekemään paikallisia päätöksiä, kaukana itse paikasta.

Demokratiaa ei pidä rajata vain harvojen etuoikeudeksi.

Asukkailla on halua ja tietoa vaikuttaa oman asuinalueensa ja kotikuntansa asioihin. Mahdollisuuksia siihen tulee lisätä sen sijaan, että päätösvaltaa keskitetään yhä lisää. Kuntien itsehallintoa on romutettu jo vuosikymmeniä.

Asukkaiden on voitava vaikuttaa päätöksiin ja osallistua päätöksentekoon muutenkin, kuin palveluiden käyttäjinä ja äänestäjinä. Asukkailla on konkreettisin tieto siitä, miten erilaiset muutokset palveluissa vaikuttavat juuri heidän alueellaan elävien ihmisten arkeen. Tätä tietoa ei ole varaa heittää hukkaan, eikä demokratiaa pidä rajata vain harvojen etuoikeudeksi.

Kommunistit tullessaan valituiksi aluevaltuutetuiksi sitoutuvat ajamaan demokratian laajentamista. Tähän kuuluu muun muassa se, että aluevaltuustot käyttävät runsaasti resursseja keskustelu- ja kuulemistilaisuuksiin, asukasraateihin, hyvinvointialueen kansanäänestyksiin ja asukkaiden ottamiseen mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tämä on kirjattu jo sote -lainsäädäntöön.

Työntekijä päättämään

Aluevaltuustojen ja niiden organisoimien sotepalveluiden tulee olla työpaikkademokratian edelläkävijöitä. Soten henkilökunnan täytyy saada tuoda oma käytännön osaamisensa mukaan päätettäessä työpaikkojen järjestelyistä ja käytännöistä.

Kunnilta siirtyy 173 000 työntekijää uusien hyvinvointialueiden työntekijöiksi. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Tämä on suurin henkilöstön siirto, joka Suomessa on koskaan toteutettu. Sen toteutuksessa ei ole varaa ohittaa työntekijöiden näkemyksiä ja osaamista.

Palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä parantaa työntekijöiden työehtoja ja -oloja sekä vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. Työntekijöiden osaaminen ja kokemus on hyödynnettävä suunniteltua paremmin nyt, kun sote-uudistusta toteutetaan. Lisäksi on huolehdittava henkilöstön ammattitaitoa ylläpitävän täydennyskoulutuksen järjestämisestä.

Kaikkea tätä ja paljon enemmän ajaa jokainen Suomen kommunistisen puolueen ehdokas aluevaaleissa. Nämä ehdokkaat myös pysyvät vaaliohjelmamme tiellä päätöksiä tehdessään. Kommunistit eivät myöskään istu jo valmiiksi jokaisella mahdollisella päätöspallilla, kuten eduskuntapuolueiden ehdokkaat. Siis demokratian pelastamiseksi: lähde sinäkin ehdolle vaaleissa ja tekemään vaalityötä kommunisteille!