Suomen taloudessa on pelivaraa
Suomen hallituksen finanssipolitiikka myötäilee suhdanteita, vaikka siihen ei ole talouden mittareilla tarvetta, laskeskeli Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ennustepäällikkö Eero Lehto Vaihtoehtoisessa kuntafoorumissa Helsingin Paasitornissa huhtikuussa.
Menoleikkausten ja veronkorotusten intoa selittävät hallitusohjelmassa valtion alijäämälle ja velalle asetetut tavoitteet sekä Euroopan unionista, erityisesti Saksasta kumpuava budjettikurin korostaminen.
Lehto myös arvosteli Valtiovarainministeriön (VM) esittämiä ennusteita Suomen talouden kehityksestä. Ministeriö luo jatkuvasti pessimistisempää kuvaa taloudesta kuin mitä toteutuneet luvut ovat olleet.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen on reilusti alle euroalueen keskimääräisen tason (taulukko 1). Ero on valtava verrattaessa Yhdysvaltoihin ja Japaniin, jossa velkaa on jo yli 200 prosenttia BKT:sta.
PT:n mukaan myös Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,6 prosenttia (taulukko 2). Vuoteen 2015 ulottuvissa laskelmissa BKT:n kasvua on arvioitu 2,8 prosenttia vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia vuonna 2015. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa kasvu on tänä vuonna hitaampaa.
Lehdon mukaan harjoitetun politiikan myötä koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Valtiontaloudenkin alijäämä supistuu vauhdilla ja valtion bruttovelan suhde BKT:hen alenee koko ajan (taulukot 3 ja 4).
Summa summarum: taloudessa ei hätää
Eero Lehdon mukaan Suomen talouden pelivara on ainakin 3 miljardia euroa.
– Hallitusohjelmankin nojalla tästä 30 prosenttia eli 900 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää valtion menojen lisäyksiin. Kevään kehysriihessä päätetty menojen lisäkiristys 900 miljoonalla eurolla voitaisiin perua, totesi Lehto.
Sen sijaan että pelotellaan julkisen velan kasvulla ja kestävyysvajeella, Suomessa pitäisi harjoittaa elvyttävää politiikkaa. Siihen on varaa ilman että valtiontalous ajettaisiin kuralle.
Työllisyyden parantamisen ohella Lehto vahvistaisi kuntien taloutta. Valtion tekemät kuntien valtionosuuksien leikkaukset pakottavat kunnat nostamaan kuntaveroa keskimäärin 0,15-0,20 prosenttiyksikköä ensi vuonna. Myös kiinteistöveron nostoon on paineita.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.