Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”suuri linja”
30.11.2017 - 13:00
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten Nato-kannattajien määrä on kaikesta pelottelusta huolimatta vähentynyt. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa 22 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna kannattajia oli 25 prosenttia. Natoa vastustaa kansan selvä enemmistö, noin 62 prosenttia.
Kansa vaikuttaa olevan fiksumpaa kuin maamme niin sanottu eliitti. Ehkäpä kansalla on sittenkin parempi historiatietoisuus kuin sotaa haluavalla oikeistolla.
Kannattaa palauttaa mieliin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”suuri linja” ja sen opetukset.
”Kun olosuhteet ovat näyttäneet muuttuvilta, on ollut syytä pysyttäytyä oleellisissa ja pitkällä tähtäimellä merkittävissä tekijöissä ja rakentaa politiikka niiden varaan”, Urho Kekkonen muistutti.
Suomen geopoliittinen asema Venäjän suhteen on muuttumaton ja hyvät suhteet edelleen – ja pysyvästi – kohtalon kysymys.
”Oleellinen tekijä” Kekkoselle oli ennen kaikkea Suomen muuttumaton geopoliittinen asema ja idänsuhteet.
”Suomen suhteet itäiseen naapurimaahan ovat meille kohtalon kysymys. Niin on ollut ja niin tulee aina olemaan… Suomen ulkopolitiikka ei ole tasapainoilua tai pelaamista Idän ja Lännen vastakkaisuudella… Suomi ei pyri olosuhteilla keinotellen lähenemään länttä ja irrottautumaan idästä.”
Nyt, kun imperialismi on aloittamassa uutta kylmää sotaa Venäjää useita muita maita vastaan, on korkea aika muistaa Kekkosen sanat. Suomen geopoliittinen asema Venäjän suhteen on muuttumaton ja hyvät suhteet edelleen – ja pysyvästi – kohtalon kysymys.
Sen sijaan, että tässä tilanteessa toimittaisiin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”suuren linjan” mukaisesti, rakennellaan naapurimaahan liittyviä uhkakuvia, jotta voitaisiin heittää tuo linja kokonaan roskakoriin ja antautua naapurimaata vastaan suunnattujen liittoumien välikappaleeksi ja tukialueeksi. Tätä on jatkunut jo vuosia ja tilanne on vain pahentunut. Olisiko nyt aika palata linjalle?
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Lopputulos on kompromissi, jossa ainakin ympäristöjärjestöjen mukaan on vesitetty monia edistyksellisiä asioita.
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
- ‹ edellinen
- 3 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.