Suomessakin valta siirtynyt suuryhtiöille ja pörssiherroille

15.09.2010 - 13:11
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Poliitikot ovat entistä riippuvaisempia elinkeinoelämästä ja yritysjohtajien asiantuntemuksesta. / Kenny Miller |

Valta ja vallankäyttö Suomessa ovat historian kuluessa muuttuneet melkoisesti, mikäli on uskominen Suomen Akatemian valtaa tutkineen projektin päätelmiä.

Ennen toista maailmansotaa suomalaista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa harjoitettiin omistavien luokkien ehdoilla. Toisen maailmansodan jälkeen vasemmisto ja työväenliike kykeni taistelemaan itselleen roolia päätöksentekojärjestelmässä ja pakottamaan omistavan luokan kompromisseihin.

Nykyisessä globaalissa markkinataloudessa valta on siirtynyt suuryritysten johtajille ja pörssiherroille. Keskustelu optioista ja bonuksista sekä vaalirahajupakat ovat osoittaneet, miten poliitikot ovat entistä riippuvaisempia elinkeinoelämästä ja yritysjohtajien asiantuntemuksesta.

– Esimerkiksi brittikollegat ihmettelevät, miten Suomessa voidaan valmistella jo tulevan hallituksen ohjelmaa, vaikka vaalit ovat vasta ensi keväänä, kuvasi projektin ohjelmapäällikkö Petteri Pietikäinen lehdistötilaisuudessa suorastaan perverssiä tilannetta.

Risto Heiskala ja Anu Kantola käyttävät nyky-Suomesta termiä valmentajavaltio, jonka keskeiset ideat ovat tulleet yrityselämästä. Markkinamekanismi, kilpailu, tehokkuus, innovaatioiden ja kasvun korostaminen, uudet teknologiat sekä kansalaisten ymmärtäminen asiakkaina ovat murentaneet perinteistä hyvinvointivaltiota.

Kilpailu ja kilpailukyky ovat nykyjärjestelmämme avainsanoja. Kilpailu on yksilöllisyyden tae ja osa demokratiaa, joten kilpailun rajoittaminen ymmärretään helposti loukkauksena koko kansanvaltaa vastaan.

Kuluttajakansalainen valvoo itse itseään

Kansalainen ja kuluttaja muodostavat Mikko Lehtosen ja Anu Koivusen mukaan nykymodernissa yhteiskunnassa uuden sekasikiön, kuluttajakansalaisen, joka on yrityksen kaltainen, erilaisten panostusten riskejä ja tuottomahdollisuuksia laskelmoiva yksikkö. Ihminen on ennen kaikkea homo economicus, taloudellinen ihminen, oman itsensä yrittäjä.

Ristiriitaista on, että uusliberaali kuluttajakansalaisuus korostaa voimaantumista ja aktiivista toimijuutta. Se edustaa uudenlaista alistamisen muotoa, jossa hallitsevassa asemassa olevat esittävät oman etunsa yleisiksi eduiksi ja houkuttelevat hallitut toimimaan valtaapitävien hyväksi.

Tärkeässä asemassa on Lehtosen ja Koivusen mukaan valtamedia, joka asettaa keskiluokkaisuuden elämän normiksi. Pitämällä säädyllistä keskiluokkaista elämäntyyliä myönteisesti esillä ja sivuuttamalla huono-osaiset media toimii pitkälti samaan tapaan kuin viime vuosikymmenien politiikka. Julkisuudessa myös jatkuvasti määritellään, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä normaalia ja mikä poikkeavaa.

Kun ihmiset tarkkailevat toisiaan lakkaamatta median välityksellä, he myös tulevat asettaneeksi rajoja itselleen.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (5 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.