Suomesta on tehty pääoman veroparatiisi

Sijoitustoiminnan nimettömyys sekä valvonnan vähyys ja välinpitämättömyys tekevät Suomesta veroparatiisin. Harmaata taloutta tutkivien viranomaisten resursseista on säästetty jatkuvasti. Talousrikolliset on käytännössä vapautettu vastuusta. Rikosprosessiin joutumisen riski on pieni, käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä, ja rötöksistä selviää sakoilla tai korkeintaan ehdollisella tuomiolla.

Pitkän uran harmaan talouden vastaisessa taistelussa tehnyt Markku Hirvonen laukoi marraskuun alussa SKP:n veroseminaarissa täyslaidallisen päin valtiovarainministeriötä sekä Elinkeinoelämän - ja Finanssialan keskusliittoa, jotka hänen mukaansa jarruttavat eri tavoin harmaan talouden torjumista.

Hirvonen jätti työryhmineen kesäkuussa eduskunnalle muistion koskien Suomessa pyörivää harmaata taloutta. Tulokset ovat olleet karuja.

Hirvonen kumppaneineen on laskenut noin 10-14 miljardia euroa salattua tuloa vuositasolla, mistä aiheutuvat kansantaloudelle noin 5-5,5 miljardin euron arvonlisäveromenetykset.

Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Kansainvälisesti tunnetuin harmaan talouden tutkija Friedrich Schneider on arvioinut, että Suomessa vilunkibisneksen suuruus olisi jopa 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee euroissa yli 30 miljardia.

Ravintola- ja rakennusala pahimpia

Harmaa talous tarkoittaa yksinkertaisesti verojen ja maksujen välttämistä. Kyseessä on Markku Hirvosen mukaan monimuotoinen ilmiö, jolle ei ole yksinkertaista mittaria eikä tutkimusmenetelmää.

Hirvosen työryhmä on käyttänyt omissa tutkimuksissaan niin kyselyjä, tilastoja kuin verotarkastusaineistoja. Niiden kautta on saatu jonkinlainen kuva siitä, mistä harmaassa taloudessa oikein on kyse.

Muun muassa ravintola-alalla tehdään vuosittain melkein 14 000 henkilön työvuotta vastaava määrä pimeää työtä. Toinen ongelma-ala on rakentaminen, jossa vilunkipeli aiheuttaa pelkästään arvonlisäveromenetyksiä noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.

Paljon porua on aiheuttanut ulkomainen rakennustyövoima, jonka määrä ei ennakkoarvioista huolimatta vähentynyt merkittävästi talouslamankaan aikana.

Esimerkiksi Baltiasta saapuva itsenäinen aliurakointityövoima on käytännössä valvonnan ulkopuolella.

– Arviomme mukaan vuonna 2008 vähintään 400 miljoonaa euroa rakennusalan palkkasummasta siirtyi verotta ulkomaille, valtaosa laittomasti. Verolainsäädännön ja sopimusten tarkoitus ei voi olla, että Suomessa toimii jatkuvasti satoja yrityksiä, jotka eivät maksa veroja meille eivätkä aina edes kotimaahansa, totesi Hirvonen.

Pimeässä sijoitustoiminnassa satoja miljoonia euroja

Oma lukunsa on kansainväliseen sijoitustoimintaan sisältyvä harmaa talous, jossa esimerkiksi pimitetään ulkomailta saatuja pääomatuloja.

Suomalainen voi sijoittaa suoraan ulkomaiseen kohteeseen ja jättää tuotot ilmoittamatta tai sijoittaa suomalaisiin arvopapereihin ulkomaisen välikäden kautta ja jättää myyntivoitot ja osingot ilmoittamatta.

Suomen pankin tilastojen mukaan vuonna 2008 sijoitustuotot olivat todellisuudessa 83 miljoonaa euroa suuremmat kuin verotukseen ilmoitetut.

Myös pörssikauppaa siirtyy jatkuvasti ulkomaisten etävälittäjien käsiin, jolloin se ei ole ilmoittamisvelvollisuuden piirissä. Eikä kyse ole mistään pikkusummista.

Helsingin pörssissä välitetyistä kaupoista 410 miljoonaa euroa ja muiden maiden pörsseissä 205 miljoonaa euroa. Nämä ovat käytännössä verovalvonnan ulkopuolella.

Myös sijoitusvakuutukset ovat Hirvosen mukaan mielenkiintoinen ilmiö.

– Suomalaiset ovat sijoittaneet viimeisen 12 vuoden aikana 1,5 miljardia euroa salkkuvakuutuksiin, mikä on sinänsä laillista, mutta varat ovat hallintarekisterissä ja tulot verovalvonnan ulkopuolella.

Euroopan unionin säätämä säästödirektiivi ei toimi tarkoitetulla tavalla.

Tarkkailutietoja muista jäsenmaista puuttui vuonna 2008 ainakin 34 miljoonan korkotuloista. Myös Sveitsistä on suomalaissijoituksia kadonnut jonnekin 182 miljoonaa euroa vuosien 2007-2008 välissä.

Kaiken kaikkiaan kansainvälisen sijoitustoiminnan harmaa talous pyörii vähintään 700 miljoonan euron tasolla vuodessa.

Ulkomaille valuu miljardeja verotta

Arvopaperiomistuksen nimettömyys aiheuttaa Hirvosen mukaan mittavia veromenetyksiä sekä Suomelle että muille valtioille.

– Suomen hallintarekisterissä olevista osakkeista maksetaan vuosittain 2,5-4,5 miljardia euroa osinkoja tuntemattomille saajille. Osinkoja ohjataan keinotekoisilla järjestelyillä valtioihin, joiden kanssa Suomi on solminut osinkojen verottomuutta tai pientä veroprosenttia edellyttävän verosopimuksen. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, Alankomaat sekä Yhdysvallat.

Tästä koituu suomalaiselle yhteiskunnalle lähdeverotappiota jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Elinkeinoelämä jarruttaa harmaan talouden torjuntaa

Markku Hirvosen työryhmän harmaata taloutta koskeva muistio sisältää yli 20 toimenpide-ehdotusta, joista osa sisältyy jo nykyiseen talousrikostorjuntaohjelmaan. Ongelmana on, että esimerkiksi valtiovarainministeriö ei ole lämmennyt esitetyille lakimuutoksille.

Hallitus on sentään antanut jotain positiivisia merkkejä siitä, että harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen suhtaudutaan jatkossa vakavammin. Tulossa on muun muassa rakennusalalle niin sanottu käännetty arvonlisäjärjestelmä sekä mahdollisuus vertaileviin tietotarkastuksiin eri luottolaitosten välille. Myös harmaan talouden selvityskeskus on perusteilla. Lisärahaa on luvattu niin oikeus- kuin sisäministeriölle.

Vastikään SAK:kin julkisti oman ohjelmansa harmaan talouden torjumiseksi.

– Harmaan talouden torjuntaan käytetyt rahat eivät ole menoja vaan sijoituksia, jotka tulevat moninkertaisesti yhteiskunnalle takaisin, muistutti Hirvonen.

Vastahankaan on – luonnollisesti – asettunut Elinkeinoelämän keskusliitto, joka on Hirvosen mukaan perustanut oman työryhmän, jonka tarkoituksena on torjua harmaan talouden torjumista.

– Ei ole yllätys, että myös Finanssialan keskusliitto pitää esittämiämme tutkimustuloksia provokatiivisina, ylimitoitettuina ja virheellisinä. Onhan harmaa talous liiton keskeistä ydintoimintaa, veisteli Hirvonen.